Blogi

Mitä odotat ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojektilta?

Ruoan vastuullisuuden tietomallin kehitysprojektin ensimmäinen työpaja
GS1 toteuttaa ruoka-alan toimijoiden kanssa kehitysprojektin, jossa laaditaan ruokaketjun yhteinen tietomalli vastuullisuustietojen välittämiseksi. Kysyimme kehitysprojektin ensimmäisessä työpajassa muutamilta osallistujilta heidän odotuksistaan projektin tuloksia kohtaan. Vastausten perusteella koko ruokaketjun läpi kulkevaa yhdenmukaista dataa tarvitaan niin kuluttajan, yritysten liiketoiminnan kuin viennin tueksi.

GS1:n koordinoimassa ruoan vastuullisuuden tietomalliprojektissa laaditaan ruokaketjun eri toimijoiden yhteinen määritys siitä, millaista vastuullisuuteen liittyvää dataa ja missä muodossa sitä ketjussa kerätään ja jaetaan. Työ käynnistyi syyskuussa yritys- ja organisaatiokohtaisilla asiakashaastatteluilla. Niissä selvitettiin osallistujien näkemyksiä ruokaketjun vastuullisuustiedon nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. 

Haastatteluita seurasi työpaja, jossa yhdessä määritettiin, mitkä ovat vastuullisuustietomalliin valittavat käyttötapaukset eli tapahtumasarjat, joissa ruokaketjun eri toimijat ja kuluttaja kohtaavat toistensa jakamaa vastuullisuustietoa. Työpaja tarjosi myös hyvän tilaisuuden keskustella osallistujien kanssa kasvokkain heidän odotuksistaan kehitysprojektin tulosten suhteen. Seuraavassa on otteita esiin tulleista ajatuksista.

 

Tietomallin toivotaan selkeyttävän omaa työtä ja auttavan kuluttajille viestimisessä

”Toivon, että tämä kehitysprojekti tuo asiakkaalle välitettäviin vastuullisuustietoihin selkeyttä, koska vastuullisuus on niin laaja käsite. On yhteiskuntavastuullisuutta, sosiaalista vastuullisuutta, ympäristövastuullisuutta ja niin edelleen. Pitäisikin paloitella, mitä vastuullisuus juuri missäkin kohtaa tarkoittaa, ja mitä tietoa kuluttaja tuotteesta tarvitsee.”
– Laatupäällikkö Kati Häyhä, Valio

 

”Raaka-aineiden alkuperätiedon määritys ja sen tiedonkulku olisi hyvä ratkaista, sillä kyseessä on kuluttajia erityisesti kiinnostava tieto. Koska raaka-aineiden kirjo on valtava, olisi hyvä lähteä liikkeelle oleellisista raaka-aineista. Kuluttajille pitäisi pystyä kertomaan selkeästi, ovatko käytetyt raaka-aineet oikeasti vastuullisia.”
– Tuotetietopäällikkö Kirsti Kaijansinkko, Fazer

 

”Päivittäistavarakaupan ala on valittu jo kymmenen vuotta peräkkäin Suomen elinkeinoelämän vastuullisimmaksi toimialaksi. Vastuullisuutemme sisältää useita eri osa-alueita. Kauppa esimerkiksi tukee kuluttajien vastuullisia valintoja tarjoamalla tietoa ostopäätösten vaikutuksista. Tietomalli vastaa hyvin kuluttajilta saatuihin toiveisiin.”
– Viestintäpäällikkö Mari Mattila, Päivittäistavarakauppa PTY ry

 

”Oman työni kannalta suurin odotus kehitysprojektista on, että se kasvattaisi vastuullisuustiedon hankinnan hallittavuutta ja vertailukelpoisuutta. Tällä hetkellä iso osa työtäni on, että ylipäätään saan tarvittavaa tietoa. Jos saamme olennaisen tiedon koko ruokaketjussa kulkemaan vaivattomasti, hyödynnettävän tiedon määrä lisääntyy ja sitä kautta pystymme kasvattamaan huomiota itse asiaan, eli vastuullisuuden tason kehittämiseen. Saatavan datan perusteella tehtävät raaka-aineiden ja tuotteiden erilaiset arvottamiset voisivat esimerkiksi tukea vastuullisia valikoimapäätöksiä sekä ylipäätään avittaa todentamaan valikoimamme vastuullisuutta paremmin.”
– Vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki, SOK Marketkauppa

 

”Suomalaisen ruuan erilaistamisessa vientimarkkinoilla pitää pystyä viestimään tehokkaasti miten suomalainen alkutuotanto toimii. Näemme tässä kehitysprojektissa erinomaiset mahdollisuudet sen kehittämiseksi kuin myös GS1:n standardien implementoimiseksi kansallisten ratkaisujen sijaan. Haluammekin kannustaa kehitysprojektiin osallistuvia tähtäämään korkealle ja parhaisiin käytäntöihin, jotta Suomen ruokaketju voi näyttäytyä vastuullisuudessaan maailmalle edelläkävijänä.”
– Innovaatio- ja liiketoimintakehitysjohtaja Mikko Jääskeläinen ja operatiivinen johtaja Jarkko Ilomäki, Mtech

 

Ruoan vastuullisuuden tietomallille on suuret odotukset. Koska tavoitteena on silti saada lopputuloksesta mahdollisimman konkreettinen, edellyttää työ projektiryhmältä tietotarpeiden priorisointia. Projektissa luodaan tiedonjaolle vahvat perusteet, josta asiaa voidaan lähteä yhdessä myös kehittämään edelleen.