Mistä johtuu, että kassalla ei saada luettua viivakoodia ja tunnistettua tuotetta? Syyt voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen, itse viivakoodissa oleviin ongelmiin tai koodin tunnistamisen ongelmiin.
GS1 Finland on työstänyt viime kuukausien aikana ruoan arvoketjun voimat yhteen kokoavaa hankekokonaisuutta tavoitteena yhdistää digitalisoituvan ruokajärjestelmän kehittämiseksi käynnistetyt erilliset tutkimus- ja kehityshankkeet yhdeksi kehityskokonaisuudeksi.
Mitä oli ennen viivakoodeja?
Koronavirus pakotti suuret kuluttajamassat siirtymään pikaisesti digitaalisten palveluiden käyttäjiksi ja mullisti muun muassa elintarvikkeiden verkkokaupan.
Standardien sisältöön vaikuttaminen parantaa koko toimialan kilpailukykyä kirittäen yrityksiä käyttämään resurssejaan tehokkaammin, kun koko toimialan tuottavuus- ja laatutasot nousevat.
GS1:n Tuomo Kronbäck kirjoittaa omassa artikkelisarjassaan digistrategian välttämättömyydestä ja sen edellytyksistä sekä seurauksista.
Yhteisen kielen, kuten GS1-standardien hyödyntäminen on tehokas tapa alentaa koko ekosysteemin kustannuksia ja saavuttaa kollektiivisesti kestävämpää toimintaa.
Loppukevään aikana julkaisemme verkkosivuillamme helppokäyttöisen työkalun, jolla kuka tahansa voi GTIN-koodin syöttämällä katsoa siihen liitettyjä tietoja. Nyt kannattaa tarkistaa Rekisterin syötettyjen tuotetietojen oikeellisuus.
Verkko-ostamisen kasvu jatkuu. Esimerkiksi Postin Suuresta verkkokauppatutkimuksesta ilmenee, että 30 prosenttia suomalaisista on lisännyt ostoksia verkosta tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
GS1 Rekisteri on palvelu, jolla yritys voi luoda tuotenumerot - GTIN-koodit eli "enarit". Palvelun avulla yritys voi myös tehdä ja tulostaa viivakoodit tuotteillensa.
Kuluttajien kiinnostus ympäristöä, terveyttä, ruokavaliota ja muita arvotekijöitä kohtaan ovat kasvussa. Tämä on ohjannut kertomaan tuotteista myös sellaisia ominaisuuksia, joilla on pystytty kohdistamaan tuotteita paremmin oikeille kohderyhmille.