GS1:n historia Suomessa

2023: Viivakoodi 50 vuotta

GS1 juhli viivakoodin 50-vuotispäivää yhdessä 116 maaorganisaation kanssa. Kaksi miljoonaa yritystä käyttää GS1-standardeja, miljardissa tuotteessa on GS1-viivakoodeja, ja niitä skannataan yli 10 miljardia kertaa päivässä ympäri maailman.

2023: OmaGS1-asiakasportaali lanseerattiin

OmaGS1-asiakasportaali avattiin sujuvoittamaan ja yhtenäistämään GS1:n tarjoamaa asiakaskokemusta. Se myös mahdollisti kertakirjautumisen suoraan GS1 Synkkaan ja GS1 Rekisteriin.

2022: Food Data Finland -kasvumoottorihanke käynnistyi

GS1 Finlandin koordinoima Suomen dataa hyödyntävän ruokaketjun kehittämiseen tähtäävä kasvumoottorihanke perustettiin yhdessä kymmenen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan yrityksen ja organisaation kanssa.

2020: GS1 Digital Link parantamaan kuluttajaviestintää

QR-koodeja hyödyntävä GS1 Digital Link -standardi kehitettiin yhdistämään kuluttajat räätälöityihin tietoihin verkossa.

2020: Ensimmäinen Tuotetietomestari valittiin

Tuotetiedot Nyt -tapahtumassa valittiin ensimmäistä kertaa Vuoden Tuotetietomestari ja palkinnon voitti Ravintoraisio.

2020: GS1 Rekisteri otettiin käyttöön

Toimme markkinoille palvelun, GS1 Rekisterin, jonka avulla yritys voi helposti ja vaivattomasti luoda ja hallinnoida tuotteiden GTIN-koodeja ja viivakoodeja.

2018: GS1:n verkostossa jo 25 miljoonan tuotteen tuotetiedot

GDSN (Global Data Synchronisation Network) on GS1:n verkosto, jonka avulla on mahdollista jakaa tuotetietoja kauppakumppanien välillä ympäri maailman tehokkaasti ja luotettavasti. Vuonna 2018 GDSN kattoi 25 miljoonan tuotteen tiedot ja yrityksiä oli mukana lähes 50 000. Suomessa GS1 Finlandin ylläpitämä Synkkatuotetietopalvelu on osa GDSN-verkostoa.

2016: ETL ja PTY tulevat omistajiksi GS1 Finlandiin 

Keskuskauppakamari myi 82 % GS1 Finlandin osakekannasta Elintarviketeollisuusliitto ry ETL:lle sekä Päivittäistavarakauppa ry PTY:lle. Uudella omistusjärjestelyllä parannettiin yhteistyötä sekä lisättiin sitoutumista GS1 Finlandin palveluja kohtaan. 

2015: Golli-palvelun käyttöönotto

Päivittäistavarakaupan tavarantoimittajien tarpeisiin luotu Golli-palvelu otettiin käyttöön. Sen avulla voidaan hoitaa tilausten käsittely ja tavarantoimitukset kokonaisuudessaan digitaalisesti.

2014: Synkka-tuotetietopalvelun käyttöönotto

Synkka-tuotetietopalvelu otettiin käyttöön Suomessa. Synkka jatkoi 2004 käyttöön otettua Sinfos-palvelua. 

2013: 40-vuotisjuhlavuosi 

GS1 juhli vuonna 2013 globaalin liiketoiminnan kielen neljäkymmenvuotista taivalta. GS1:llä oli toimisto yli sadassa maassa ja yli miljoona jäsentä.

2005: GS1-nimi otettiin virallisesti käyttöön 

Kansainvälisen muutoksen mukaisesti EAN Finland Oy muutti nimensä GS1 Finland Oy:ksi 

2004: Sinfos-tuotetietopankki otettiin käyttöön

EAN Finland Oy:n hallitus päätti vuonna 2002 perustaa päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien yhteisen tuotetietopankin. Tuotetietopankin pilotti käynnistettiin vuonna 2003 ja se otettiin käyttöön vuonna 2004. 

2004: Ensimmäinen 2D-koodi ja tietopankkien verkosto kehitettiin  

GS1 DataMatrix sai hyväksynnän ja se oli ensimmäinen GS1:n kaksiulotteinen viivakoodi.

GS1 Global Data Synchronization Network (GS1 GDSN®) lanseerattiin. Tämän tuotetietopankkien verkoston ansiosta yritykset yli maarajojen voivat jakaa tuotetietojaan.

2003: EPCglobal, Inc. perustettiin

EPCglobal, Inc. perustettiin innovoimaan ja kehittämään standardeja elektroniselle tuotekoodille (EPC) ja tukemaan radiotaajuustunnistusteknologian (RFID) käyttöä, mikä parantaa viime kädessä varaston tarkkuutta ja lisää toimitusketjun näkyvyyttä.

2002: GSM-foorumi lanseerattiin 

Global Standards Management -prosessi otettiin käyttöön. Tämä globaali foorumi tarjoaa toimialoille neutraalit puitteet keskustella yhteisistä liiketoiminnan haasteista ja luoda uusia standardeihin perustuvia ratkaisuja.

2000: 90. maaorganisaatio avasi ovensa 

Kymmenen vuoden aikana GS1:n maaorganisaatioden määrä oli tuplaantunut. Vuonna 2000 GS1:llä oli organisaatio 90 maassa.

1997: EAN Finland Oy perustettiin 

EAN Finland Oy perustettiin jatkamaan Keskuskauppakamarin tavarakoodilautakunnan työtä kansainvälisessä yhteistyössä. 

1995: Ensimmäiset terveydenhuollon standardit kehitettiin

GS1 laajeni terveydenhuoltosektorille ottamalla käyttöön standardeja, jotka parantavat potilasturvallisuutta, lääketuotteiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä sekä tehostavat toimitusketjuja.

1990: Verkosto yhdistyi virallisesti 

Yhdysvaltojen ja muiden alueiden GS1-toimijat yhdistyivät virallisesti. Syntyi yhtenäinen organisaatio, jolla oli toimintaa 45 maassa.

1989: GS1-järjestelmä laajenee sähköiseen sanomaliikenteeseen

GS1 julkaisi ensimmäisen kansainvälisen elektronisen tiedonsiirron (EDI) standardinsa, joka luo tehokkaan, turvallisen ja automatisoidun tavan kauppakumppaneille saumattomasti vaihtaa tietoja ja kommunikoida keskenään.

1983: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Suomessa

Kesäkuussa 1983 viivakoodi skannattiin ensimmäistä kertaa Suomessa, Elannon myymälässä Helsingissä.

Koska viivakoodit osoittautuivat vähittäistavarakaupassa luotettaviksi ja hyödyllisiksi, niitä alettiin käyttää myös tukkupakkauksissa.

1977: European Article Numbering Association perustettiin 

Eurooppaan päätettiin perustaa virallinen yhdistys European Article Numbering Association (EAN), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi. 

1975: Ensiaskeleet Suomessa: tavarakoodilryhmä

Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin tavarakoodiryhmä, jossa oli edustus kustakin kaupan ryhmittymästä (Kesko, OTK, SOK, Tuko) sekä neljästä teollisuusyrityksestä (Huhtamäki, Serlachius, Trans-Meri, Upo). Tavarakoodiryhmä toimi tavarakoodilautakunnan työvaliokuntana eurooppalaisen tavarakoodiyhteistoiminnan (EAN) kehittymisen seuraamisessa. 

1974: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Yhdysvalloissa 

Kesäkuun 26. päivänä 1974 ensimmäistä kertaa maailmassa viivakoodi skannattiin tuotteesta ruokakaupassa. Tuote oli Juicy Fruit -purukumi.

1973: Viivakoodistandardista sovittiin 

Alan johtavat toimijat Yhdysvalloissa valitsivat yhden standardin tuotteiden tunnistamiseen. Tämä standardi on yhä käytössä ja tunnetaan nimellä GS1-viivakoodi. 

1971: GTIN-koodista sovittiin

Alan johtavat toimijat sopivat GTIN-koodin (Global Trade Item Number) käyttöönotosta. GTIN-koodi toimii edelleen perustana viivakoodin sisällöille ja sen 50 vuotista taivalta juhlistettiin 31.3.2021.