Vihreä siirtymä ei ole yksittäinen uudistus – kyse on systeemisestä muutoksesta

Systeeminen muutos tarkoittaa, että muutokset eivät koske vain yhtä toimijaa tai yhtä prosessia. Ne koskevat samanaikaisesti useita yrityksiä, viranomaisia, tietojärjestelmiä, datavirtoja ja toimintamalleja. Kun muutos on näin laaja, sitä ei voi toteuttaa irrallisina ratkaisuina. Tarvitaan yhteinen tapa toimia.

Vihreän siirtymän sääntely pakottaa rakentamaan uudenlaista tiedon infrastruktuuria ja tiedolla johtamisen kulttuuria. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten ja viranomaisten on pystyttävä tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään tietoa keskenään aivan uudella tavalla. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan ennen kaikkea yhteistyökysymys.

Omnibus ei poista muutosta – se antaa mahdollisuuden tehdä paremmin

EU:n viimeaikaiset Omnibus-muutokset ovat tuoneet lainsäädännön toimeenpanoon lisää aikaa ja joissakin tapauksissa myös höllennyksiä velvoitteisiin ja soveltamisalaan. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, hidastuuko vihreä siirtymä. Se voi hidastua, mutta se ei ole katoamassa.

Omnibus ei muuta vihreän siirtymän tarvetta ja sitä tosiasiaa, että yritysten on muutettava toimintaansa. Lisäaika tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ratkaisuja voidaan tehdä paremmin, jos vain niin päätämme tehdä. Meillä on nyt mahdollisuus siirtyä pois kiireessä tehdyistä yksittäistoteutuksista ja rakentaa ratkaisuja yhdessä.

Kiire ja yksin tekeminen synnyttävät erillisratkaisuja

Vuosien varrella on nimittäin nähty esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun sääntelyn toimeenpano tehdään kiireessä tai ilman riittävää yhteistyötä. Syntyy toimialakohtaisia tai jopa yrityskohtaisia ratkaisuja. Ne voivat täyttää yksittäisen velvoitteen, mutta samalla ne lisäävät kustannuksia ja heikentävät tiedon yhteentoimivuutta.

Esimerkiksi kalastustuotteiden jäljitettävyyden (YKP) toteutuksessa ja metsäkatoasetuksen (EUDR) toimeenpanossa on nähty tilanteita, joissa ratkaisuja on rakennettu erillisinä kokonaisuuksina. Kun jokainen toimija rakentaa oman mallinsa, lopputulos on helposti sirpaleinen. Tieto ei kulje tehokkaasti toimijalta toiselle.

Systeeminen muutos vaatii uudenlaista ajattelua molemmilta sektoreilta

Systeemistä muutosta ei voi toteuttaa niin, että viranomaiset suunnittelevat uusien säädösten toteutuksen pelisäännöt ja tekniset ratkaisut yksin ja yritykset yrittävät sopeutua niihin jälkikäteen. Mutta yhtä lailla yksityinen sektori ei voi lähteä jokaisen uuden säädöksen kohdalla siitä, ettei muutoksesta saisi syntyä lainkaan lisäkustannuksia. Todellinen kysymys on toinen: miten muutos toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja skaalautuvasti.

Tämä edellyttää, että julkinen ja yksityinen sektori tekevät ratkaisuja yhdessä ja riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen

Yksi systeemisen muutoksen keskeisistä periaatteista on yksinkertainen: kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta.

Yritykset ovat jo investoineet merkittävästi järjestelmiin, datamalleihin ja toimintatapoihin. Kun uusia ratkaisuja rakennetaan olemassa olevien kyvykkyyksien päälle, vältetään turhia kustannuksia ja käyttöönotto nopeutuu. Jos taas jokainen uusi säädös johtaa täysin uusiin rakenteisiin, aiempien investointien arvo helposti heikkenee. 

Lopulta vihreän siirtymän toteuttamisessa on pitkälti kysymys datasta: siitä, miten tieto tuotetaan, jaetaan ja hyödynnetään koko arvoketjussa. Siksi yhteentoimivuus ja olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen ovat keskeisiä periaatteita myös vihreän siirtymän toteuttamisessa.

Vihreä siirtymä ajaa meidät muutokseen. Sääntely voi käynnistää muutoksen, mutta systeeminen muutos syntyy vasta, kun se toteutetaan yhdessä.