Fingrid Datahub hyödyntää GS1-standardeja sähkömarkkinoiden tiedonvaihdossa

Suomen sähkömarkkinoilla liikkuu valtava määrä tietoa. Sähkönmyyjien, jakeluverkkoyhtiöiden ja muiden palveluntarjoajien on pystyttävä vaihtamaan tietoja luotettavasti ja nopeasti, jotta esimerkiksi muutot, sähkönmyyjän vaihdot ja erilaiset asiakaspalvelutilanteet sujuvat ilman viiveitä.

Fingrid Datahub Oy ylläpitää Datahubia, joka toimii sähkön vähittäismarkkinoiden keskitettynä tiedonvaihtoratkaisuna. Ratkaisussa hallinnoidaan noin neljän miljoonan käyttöpaikan tietoja. Käyttöpaikoilla tarkoitetaan sähkön kulutuskohteita, kuten koteja, vapaa-ajan asuntoja, yritysten toimitiloja ja teollisuuskiinteistöjä. Datahubin kautta käsitellään kuukausittain noin 17 miljoonaa tapahtumaa.

Kun Datahubia lähdettiin rakentamaan, yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli, miten sähkömarkkinoiden yritykset ja käyttöpaikat tunnistetaan yhdenmukaisesti koko toimialalla.

– Yhtiöiden omilla tunnuksilla ei voitu lähteä liikkeelle, koska jokainen toimija käytti omia käytäntöjään. Tarvitsimme yhteisen tavan tunnistaa sekä osapuolet että sähkön käyttöpaikat koko toimialalla, Fingrid Datahub Oy:n asiakaspäällikkö Marjut Puukangas sanoo.

Yhteinen tiedonvaihtoratkaisu vaati yhteiset koodit

Ennen Datahubin käyttöönottoa sähkömarkkinoiden tiedonvaihto perustui toimijoiden väliseen sanomaliikenteeseen. Yrityksillä oli käytössään omia tunnuksiaan, jotka eivät olleet yhteismitallisia. Käyttöpaikkatunnukset vaihtelivat muodoltaan ja pituudeltaan, eikä niitä ollut suunniteltu toimialan yhteiseen käyttöön.

Haasteena ei ollut pelkästään tunnusten erilaisuus. Joissakin tapauksissa eri verkkoyhtiöillä oli käytössään täsmälleen samoja käyttöpaikkatunnuksia, koska ne käyttivät samaa tietojärjestelmää, joka muodosti tunnukset samalla logiikalla.

– Emme voineet rakentaa koko toimialan yhteistä tiedonvaihtojärjestelmää tilanteessa, jossa sama tunnus saattoi viitata eri käyttöpaikkoihin eri yhtiöissä. Jotta tieto voitiin yhdistää varmasti oikeaan käyttöpaikkaan, tarvitsimme yhteisen tunnistamismallin koko toimialalle, Puukangas kertoo.

Ratkaisuksi valittiin GS1-standardit. Päätökseen vaikutti sekä tarve yksilöidä sähkömarkkinaosapuolet ja käyttöpaikat luotettavasti että muiden Pohjoismaiden kokemukset. Norjan ja Tanskan sähkömarkkinoilla hyödynnettiin jo samoja standardeja, joten niiden käyttöönotto Suomessa tuki myös markkinoiden pohjoismaista harmonisointia. Osapuolten tunnistamiseen valittiin GLN-koodi (Global Location Number) ja käyttöpaikkojen tunnistamiseen GSRN-koodi (Global Service Relation Number).

GLN tunnistaa markkinaosapuolet

Sijainti- ja osapuolikoodi GLN valittiin markkinaosapuolten eli yritysten tunnistamiseen, koska y-tunnus ei kaikissa tilanteissa riittänyt yksilöimään sähkömarkkinoiden eri toimijoita.

Sähkömarkkinalainsäädäntö edellyttää sähkönmyynnin ja verkkoliiketoiminnan eriyttämistä. Käytännössä sama yritys voi kuitenkin toimia useassa eri roolissa, ja Datahubissa nämä roolit piti tunnistaa erillisinä osapuolina, joilla on omat oikeutensa ja vastuunsa.

– Meidän näkökulmastamme GLN-koodi mahdollistaa sen, että eri markkinaosapuolet voidaan tunnistaa yksiselitteisesti ja samalla hallita käyttöoikeuksia. Näin voidaan varmistaa, että tiedot ovat vain niiden osapuolten käytettävissä, joilla on niihin oikeus, Puukangas kertoo.

GLN-koodi perustuu GS1-yritystunnisteeseen, jonka hankkiminen on nykyään ensimmäinen askel uuden asiakkaan liittyessä Datahubiin.

GSRN tunnistaa käyttöpaikat

Sähkön käyttöpaikkojen tunnistamiseen puolestaan valittiin palvelusuhteen koodi GSRN. Ratkaisun taustalla oli erityisesti tarve riittävän laajalle numeroavaruudelle, sillä yksittäisellä verkkoyhtiöllä voi olla hallinnassaan satojatuhansia käyttöpaikkoja.
GSRN ratkaisi samalla käyttöpaikkatunnusten päällekkäisyyteen liittyneet ongelmat. Kun jokainen käyttöpaikka saa yksilöllisen tunnisteen, voidaan esimerkiksi sähkönmyyjän vaihdot, muutot ja muut asiakasprosessit kohdistaa varmasti oikeaan käyttöpaikkaan.

Yhteiset koodit nopeuttivat tiedonvaihtoa

Datahubin käyttöönoton myötä myös tiedonvaihto on muuttunut merkittävästi aiempaa tehokkaammaksi.
Aiemmin esimerkiksi sähkönmyyjän vaihtoon liittyvä prosessi kulki usean eri osapuolen kautta, ja tiedon välittyminen saattoi kestää päiviä. Nyt tarvittavat tarkistukset tehdään keskitetysti Datahubissa, minkä ansiosta uusi myyjä saa tiedon sopimuksen onnistumisesta lähes välittömästi.

– Keskitetyn järjestelmän avulla pystyimme nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan tiedonvaihtoa merkittävästi. Kun tieto on yhdessä paikassa, sitä voidaan jakaa tehokkaasti kaikille sitä tarvitseville osapuolille, Puukangas sanoo.

Samalla kaikki toimijat käyttävät samoja tunnistamisen käytäntöjä, mikä vähentää virheitä ja helpottaa järjestelmien välistä yhteistyötä.

Käyttöönotto onnistui yhteistyöllä

Datahub-projekti käynnistyi vuonna 2015, ja uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2022. Käyttöönottoon osallistui noin 200 markkinaosapuolta, joiden tiedot ja järjestelmät piti saada toimimaan yhteisen mallin mukaisesti.

– Kyseessä oli koko toimialan yhteinen muutoshanke. Tunnisteiden käyttöönotto, tiedon harmonisointi ja uusien toimintamallien rakentaminen vaativat paljon yhteistyötä, mutta yhteinen tavoite piti kaikki mukana matkassa, Puukangas kertoo.

Datahubin käyttöönotto osoittaa, että yhteiset standardit eivät ole vain tekninen ratkaisu. Ne mahdollistavat toimintamallit, joissa tieto liikkuu sujuvasti eri toimijoiden välillä ja on yhdenvertaisesti kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä. Sähkömarkkinoilla tämä näkyy nopeampina prosesseina, tehokkaampana tiedonvaihtona ja parempana palveluna sekä yrityksille että loppuasiakkaille.