Suomessa on jo olemassa ruokaketjun datatalouden fasilitaattori
Ruokaketjun datatalouden haasteena ei niinkään ole tiedon puute vaan se, miten tieto saadaan liikkumaan ja hyödynnettäväksi eri toimijoiden (myös julkisen sektorin) ja järjestelmien välillä.
Tämä näkyy hyvin myös maa- ja metsätalousministeriön tuoreessa ruoka-alan datatalouden kehittämistarpeita koskevassa selvityksessä. Sen mukaan datatalouden teknologiset edellytykset ovat Suomessa pitkälti olemassa, mutta kehitystä hidastavat muun muassa yhteisten tavoitteiden puute, luottamukseen liittyvät haasteet, epäselvät tiedon jakamisen käytännöt ja järjestelmien heikko yhteentoimivuus.
Selvityksen keskeinen suositus on, että ruokaketju tarvitsee yhteisen suunnan ja neutraalia koordinaatiota. Ensimmäisinä askelina tulisi tunnistaa koko ruokaketjun hyväksymä fasilitaattori, joka kokoaa toimijat yhteen ja auttaa rakentamaan edellytyksiä yhteiselle kehittämiselle.
Pidän havaintoa tärkeänä.
Ruokaketjun yhteinen verkosto on jo olemassa
Food Data Finland on vuodesta 2022 alkaen koonnut yhteen ruokaketjun yrityksiä ja muita toimijoita kehittämään datan hyödyntämistä ja yhteentoimivuutta. Lähtökohtana on ollut, ettei ruokaketjun datataloutta voida rakentaa yhden yrityksen, toimialan tai järjestelmän näkökulmasta. Tarvitaan yhteistyötä yli organisaatio- ja toimialarajojen.
Työssä on jo ratkaistu monia asioita, joita selvityksessä ehdotetaan datatalouden seuraaviksi askeliksi. Olemme rakentaneet yhteistä tilannekuvaa ruokaketjun datatarpeista, tunnistaneet käytännön käyttötapauksia ja koonneet eri toimijoita ratkaisemaan niitä yhdessä. Yhteisiä toimintamalleja on myös viety käytäntöön erilaisissa kokeiluissa, joissa on päästy testaamaan tiedon muodostamista, välittämistä ja hyödyntämistä ruokaketjun todellisissa prosesseissa. Samalla olemme edistäneet yhteisiä tapoja yksilöidä asioita, määritellä tietosisältöjä ja välittää tietoa järjestelmästä toiseen.
Selvityksiä on jo tehty riittävästi ja meillä on hyvä ymmärrys siitä, mitä pitäisi ratkaista ja miten. Nyt pitäisi siirtyä käytännön yhteistyöhön ja jo tunnistettujen ratkaisujen käyttöönottoon.
Yhteistyöllä hyötyjä koko ruokaketjuun
Food Data Finlandin tehtävänä ei ole ollut päättää, millaisia liiketoimintaratkaisuja yritysten pitäisi tehdä tai mitä järjestelmiä niiden pitäisi käyttää. Se ei myöskään omista toimijoiden dataa tai määrittele, kuka sitä käsittelee. Sen tehtävä on ollut luoda edellytyksiä sille, että ruokaketjun toimijat pystyvät tekemään enemmän yhdessä.
On jo muodostettu yhteinen tilannekuva siitä, missä suurimmat tiedonkulun ongelmat ovat, mitä muualla jo kehitetään ja mihin yhteistä kehittämistä kannattaa suunnata. Samalla painopiste on ollut käytännön ratkaisuissa ja niiden käyttöönotossa. Tässä yksi keskeinen tehtävä on tiedon yhteentoimivuuden edistäminen.
Yhteentoimivuus edellyttää yhteisesti sovittuja tapoja yksilöidä asioita, määritellä tietosisältöjä ja välittää tietoa. Kansainväliset ja järjestelmäriippumattomat standardit ovat jo osa maailmanlaajuisen kaupankäynnin infrastruktuuria. Ne luovat perustan sille, että tieto voi liikkua yhdenmukaisesti eri toimijoiden, järjestelmien ja data-avaruuksien välillä.
Food Data Finlandissa tätä työtä tehdään koko ruokaketjun yhteisistä tarpeista ja teknologianeutraalisti. Tavoitteena on, että tieto liikkuu ruokaketjussa nykyistä sujuvammin ja on hyödynnettävissä eri tarpeisiin ilman tarpeetonta päällekkäistä työtä. Näin voidaan vähentää kustannuksia sekä luoda parempia edellytyksiä tiedon hyödyntämiselle, innovaatioille ja liiketoiminnan kehittämiselle. Hyötyjen pitää ulottua koko ketjuun, myös alkutuotantoon ja pk-yrityksiin.
Suomalaisen ruokaketjun datatalous tarvitsee yhteisen suunnan ja koordinaation. Sen rakentamisessa ei kuitenkaan tarvitse aloittaa tyhjästä. Meillä on jo yrityksiä yhteen kokoava verkosto sekä käytännön kehittämistyötä ja kokeiluista kertynyttä kokemusta. Nyt tätä pohjaa kannattaa vahvistaa koko ruokaketjun yhteiseksi toimintamalliksi yhdessä yritysten, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa.
