GS1 2D-koodi pelastaa, kun pakkaukseen iskee infoähky

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus PPWR pyrkii harmonisoimaan kierrätysmerkintöjä unionin alueella. Tähän on tarkoitus käyttää kuvakkeita eli piktogrammeja, jotka löytyisivät samanlaisina pakkauksesta ja sille tarkoitetun kierrätys- tai jäteastian kyljestä. Se mihin asetus ei puutu, on eri maiden kierrätys- ja jätteidenkäsittelykäytännöt. Esimerkiksi paperipussi kierrätetään Suomessa kartonkina ja Ruotsissa paperina.

Harmonisoinnista huolimatta useaan maahan myytävän vientituotteen ulkonäköä uhkaisivat siis määrittää pitkälti erilaiset pakkauksen käsittelyyn liittyvät tiedotteet. Pakkaukseen pitää kuitenkin ensisijaisesti mahtua pakolliset tiedot itse tuotteesta kääreen sisällä ja osan tästä informaatiosta on oltava välittömästi silmäiltävissä.

– Lain vaatimia merkintöjä esimerkiksi ainesosien listausta tai tietoa tuotteen painosta ei saa laittaa digitaalisesti luettavien koodien taakse, sanoo elintarvikepakkausten merkintöihin erikoistunut pakkausasiantuntija Heli Nykänen Package Testing & Research Oy:stä.

Jos siis joku väistää pakkauksen kyljestä koodin taakse, niin se on lisätieto, joka ei ole oleellinen tuotteen perusominaisuuksiin liittyen. Loputon QR-koodien rivistökään ei ratkaise tilaongelmaa, tällöin hätiin tulee GS1 2D-koodi.

– Tavallisen QR-koodin ja GS1 2D-koodin ero on, että QR-koodi tarvitaan aina erikseen jokaiselle asialle, erillisillä kielillä. GS1 2D-koodi ymmärtäisi missä päätelaite on, jolloin kieli ja informaatio valikoituisi sen mukaan, edellyttäen että kuluttaja on antanut luvan sijainnin tunnistamiseen, Nykänen kuvailee koodien käyttömahdollisuuksia.

Alennustuotteiden laputtaminen voi siirtyä historiaan

– Se aika on mennyt, että voisi painamalla liittää kaiken tiedon pakkauksiin, vahvistaa myös ohjelmapäällikkö Tanja Virtanen-Leppä GS1 Finlandista.

Virtanen-Lepän mukaan GS1 2D-koodin käyttöönotto palvelisi kuluttajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden erilaisia tiedontarpeita. Tähän asti EAN-viivakoodi ja sittemmin sen rinnalla tavallinen QR-koodi ovat olleet toimivia konsteja tiedon hallinnointiin. Nyt niissäkin tulevat rajat vastaan.

Samalla kun pakkauksia lähivuosina ajetaan yhtenäisiin EU-merkintöihin, olisi järkevää ottaa käyttöön myös GS1 2D-koodi. Sen kautta olisi pääsy syvemmälle tiedon äärelle. Virtanen-Leppä tuumii, että kaupassa myyjillä olisi varmasti muutakin tekemistä kuin laputtaa tuotteita alennukseen parasta ennen -päiväyksen lähestyessä.

– Kaupan kassajärjestelmän voisi ohjelmoida antamaan alennuksen ilman erillistä laputusta, jos tuotteen parasta ennen -päiväys on lähellä. Toisaalta GS1 2D-koodin kautta järjestelmä havaitsisi, jos jokin tuote on mennyt vanhaksi eli kassa ei enää päästäisi sitä läpi, Tanja Virtanen-Leppä sanoo.

Hän katsoo pakkausta ja tuotetta yhtenä kokonaisuutena, ei ole toista ilman toista.

– Mielestäni GS1 2D-koodin hienous on erilaisten tietojen välittäminen. Yksi iso mahdollisuus liittyy lakisääteiseen tietoon, josta PPWR-asetus on yksi esimerkki, mutta se voi olla jotain muutakin. Puhutaan viherpesuväittämistä: jatkossa pitää pystyä todistamaan ympäristöystävällisyys esimerkiksi jonkin puolueettoman sertifioinnin kautta. GS1 2D-koodi mahdollistaa laajentuvien lakisääteisten tietojen lisäämisen ja sujuvan välittämisen. 

Eri EU-maiden käytännöt kuormittavat pakkausmerkintöjä

Heli Nykänen tuntee pakkausalan käytännöt vuosikymmenien ajalta. Hänen mukaansa monissa Euroopan maissa pakkausten kierrätysmerkinnät ovat jo pakollisia, toisin kuin Suomessa.

Merkintöjä on järkevää yhtenäistää, sillä esimerkiksi Ranskalla, Italialla ja Espanjalla on kaikilla omat merkintätapansa. Nykänen sanoo tämän varmasti aiheuttavan haasteita siirryttäessä yhtenäiseen käytäntöön, sillä kukapa nyt omista hyvistä tavoistaan haluaisi luopua.

EU oli luvannut julkaista vaadittavat merkinnät piktogrammeineen lausunnoille elokuussa 2026. Lokakuussa Heli Nykänen ja muut alan ihmiset odottavat edelleen EU:n ehdotusta. Kun merkinnät lopullisesti annetaan, jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa ottaa ne käyttöön. Suomessakin painokoneet ja alan ihmiset odottavat jo kärsimättöminä mitä tuleman pitää.

– Markkinoijat eivät halua paljoa tekstiä pakkauksiin, se näyttää heidän mielestään pahalta. Etenkin ä:t ja ö:t näyttävät ulkomaisten tuottajien silmissä rumalta, Nykänen kertoo. 

Ainakin osan skandinaavisten kielten ihmeellisyyksistä voisi jatkossa laittaa GS1 2D-koodin taakse, mistä me tällaista estetiikkaa arvostavat voisimme niitä lueskella. 

Pitkissä ketjuissa tieto ei saa eksyä

GS1:n ohjelmapäällikkönä toimiva Tanja Virtanen-Leppä ei työssään ajattele vain yksittäistä pakkausta, vaan koko ketjua ja sitä, miten tieto voisi liikkua siinä sujuvasti. Ketjut ovat monipolvisia ja materiaaleihin liittyvä tieto ei saisi eksyä matkalla. Yhdeltä toimijalta voi tulla pakkauksen materiaali, josta toinen valmistaa vaikkapa pikarin, sitten kolmas toimija pakkaa pikariin jotain ja lisää ehkä vielä toiselta valmistajalta tullutta pakkausmateriaalia. 

– Mahdollistetaan tiedon siirtyminen niin, että se on tehokasta. Tällaisessa ketjussa toimivien yritysten kannattaa välttää päällekkäistä työtä ja hoitaa lakisääteisten asioiden kertominen yhdessä. GS1 2D-koodin kautta tämä olisi sujuvaa ja järkevää, se vahvistaisi kaikkien kilpailukykyä ja säästäisi resursseja siihen, mikä on varsinaista tuottavaa työtä.

Oma asiansa ovat moniosaiset pakkaukset. Vielä ei tiedetä riittääkö EU:lle koko pakkausta koskeva merkintä uloimmaisessa kerroksessa vai pitääkö jokaiseen kääreeseen laittaa erikseen omansa. Tanja Virtanen-Leppä kuvaa asiaa arkisen tuotteen kautta:

– Ajatellaan välipalapakkausta, jossa on erilaisia osia. On pahvilla ympäröity muovikuppi, jonka päällä on kuumasaumatulla metallikannella erotettuna jotain syötävää kuten mysliä ja kaiken päällä vielä muovikansi. Kuluttajan etu olisi nähdä kaikkien osien kierrätysohjeet yhdellä kertaa eikä etsiä merkintöjä eri osista. Näin valmistajankaan ei tarvitsisi painaa tietoa kaikkiin osiin erikseen.

– GS1 2D-koodin taakse voisi laittaa myös esimerkiksi uudelleenkäytettävien pakkausten osalta tiedon, montako kertaa se on kiertänyt. Tai kierrätettävän materiaalin osalta, kuinka suuri osa materiaalista on kierrätettyä, sanoo Heli Nykänen.

Nykänenkin ottaa esiin ympäristöystävällisyyden ja muistuttaa, että laajennetusta tuottajavastuusta kiinnostuneille toimijoille GS1 2D-koodi tarjoaisi jatkossa mahdollisuuden kertoa tarkemmin myös pakkauksen materiaalikoostumuksesta.

Bränditarina esiin koodin avulla

Pakkaussuunnittelu kuulostaa päivä päivältä haastavammalta hommalta. Ei riitä, että kerrotaan itse tuotteesta ja sen ominaisuuksista, pian on pystyttävä ohjaamaan kuluttajaa myös pakkauksen jatkokäsittelyssä ja hävittämisessä. Markkinoijan näkökulmasta tuotteen pitäisi myös olla myyvä, tunnistettava ja luoda hyvää brändimielikuvaa.

GS1 2D-koodin avulla tuotteen ja sen valmistajan tarinaa voisi tuoda esiin vaikkapa leipäpussin kyljessä. Etenkin niiden, joilla on varaa kuluttaa, tiedetään arvostavan brändäämistä. 

Heli Nykänen kertoo Package Testing & Research Oy:n olevan mukana EU:n rahoittamassa Unboxing-projektissa, jossa tehdään koulutusmateriaalia tekstiilialan pk-yrityksille. Materiaalista löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten tarinan kautta voi sitouttaa kuluttajia brändiin. Etenkin nuoremmat kuluttajat tarttuvat herkästi kännykkään ja osallistuvat kilpailuihin tai vaikkapa jakavat videoita tuotteen avaamisesta tai käytöstä. Tässäkin GS1 2D-koodi olisi avuksi.

Heli Nykänen muistuttaa, että lapsille ei suositella markkinointia epäterveellisistä elintarvikkeista. Lisäksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanona annettu ohjeistus korostaa, ettei mikään mainonta, myöskään koodin kautta tuleva, saa toimia lisähoukuttimena ostopäätökselle. Koodin takaa voisi kuitenkin vaikkapa aueta peli, jonka kautta terveet elämäntavat tulevat tutuiksi.