Standardielämää: Markkinoiden helppoheikki
GS1 Rekisteri on järjestelmä, missä voit muodostaa koodeja ja tallentaa niiden tiedot, jotta muistat myöhemminkin, mitä koodeja olet käyttänyt. Tätä toivottiin, mutta mepä pistimme paremmaksi. Ollaan kuin markkinoiden helppoheikit: ”eikä tässä vielä kaikki”. Tallentamisen lisäksi saat viivakoodin muodostukseen työkalun, ja koska tämäkään ei vielä riitä, niin saat koodisi maailmanlaajuiseen verkostoon.
Palvelun nimeksi valikoitui taannoin korvia hivelevän sointuisa GS1 Rekisteri. Nyt saat tuotteesi rekkariin ja niille tarvitsee antaa vain pari pientä tietoa, jotta tuote voidaan tunnistaa. Siellä voit myös toteuttaa esteettistä puolta, sillä varmasti kaikkien mielestä kauneinta maailmassa on eripaksuisten mustien viivojen rivistö valkoisella taustalla. Siinä silmä lepää ja mieli rauhoittuu, kun katsoo parilla klikkauksella muodostuvaa viivakoodia.
Koska olemme osa globaalia järjestelmää, niin eihän meille riittänyt paikallinen rekisteri, vaan haluamme maailmanlaajuisen verkoston. GS1:n globaaliin tuotetietokantaan, Global Registry Platformiin yhteydessä olevasta GS1 Rekisteristä koodisi suihkii pitkin maailmaa kertoen, mikä tuote koodin taakse kätkeytyy. Voit myös itse käydä hakemassa rekistereihin tallennettuja tietoja Verified by GS1 -palvelulla. Hae vaikka Amerikan-serkun yrityksen tuotteen perustiedot esiin, kun nekin ovat verkoston kautta saatavilla. Näin voit varmistaa, että jutut ovat totta, mitä tuotteesta kerrotaan. Jos serkku vaikka väittää valmistavansa maailman suurinta suklaalevyä, niin sen nettopainon voi tarkistaa ja huomata, kuinka se oikeasti onkin vain pikkuinen suupala.
GS1 Rekisteriin ei toistaiseksi tallenneta kovin montaa tietoa, mutta voin kertoa, että monta asiaa pitää ottaa huomioon, kun halutaan koko maailma saman tyyppisen palvelun ääreen. Saan itse olla Suomen palvelun taustalla kertomassa mitä standardit asiasta sanovat. Monta monituista kertaa olemme valkotaulun ääressä piirrelleet tietovirtoja ja kaikenlaisia mahdollisia skenaarioita. Tätä palvelua ei siis tehdä vain Suomessa vaan kaikissa GS1-maissa ja kaikkialla painitaan samojen haasteiden parissa.
Suurin haaste on se, että GTIN-koodeja on käytetty vuosikymmeniä ja ennen rekisteripalveluja tieto käytetyistä koodeista on ollut asiakkailla. Nyt kun rekistereihin kerätään käytössä olevat koodit, saa kyllä tuntea olevansa kuin se markkinakojun helppoheikki, joka tihkusateessa yrittää vakuuttaa ohikiitäviä ihmisiä, kuinka hyvä palvelu tämä on. Kuinka tietojen tallennus kannattaa. Mutta kunhan saadaan tiedot tuotteista kokoon – myös maailmanlaajuisesti – niin muutaman vuoden päästä ei kukaan enää ymmärrä, miten tulimme toimeen ilman tätä palvelua.
Standardielämää-blogisarjan kirjoittaja palvelukehityspäällikkö Mirva Alatyppö kutsuu itseään standardinkehittäjäksi ja standardinvartijaksi – jopa standardihörhöksi. Hän myös tunnustautuu uutuustuotebongariksi sekä allergeenien kyttääjäksi. Mirva on työskennellyt GS1:ssä ja sen edeltäjissä vuodesta 2003, joten hän todella tietää, miten GS1:n standardit ovat vuosien aikana eläneet.
