GS1 2D-koodin käyttöönotossa tärkeintä on lähteä liikkeelle

GS1 2D-koodissa kyse ei ole vain kokeilusta tai pelkästään Suomen markkinoista, vaan laajasta kansainvälisestä kehityksestä. Kansainvälisesti on asetettu selkeä tavoite: GS1-standardin mukaisten 2D-koodien tulee toimia kassapäätteillä vuoden 2027 loppuun mennessä. Mukana tässä on jo merkittävä joukko toimijoita, jotka edustavat valtaosaa maailman taloudesta.

Jos siis yrityksenne lähtee liikkeelle nyt, ette ole yksin.

Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea heti

GS1 2D-koodin käyttöönotto ei ole pelkkä tekninen viivakoodimuutos. Todelliset hyödyt syntyvät vasta silloin, kun koodin ympärille rakennetaan uusia toimintatapoja ja nykyisiä prosesseja muokataan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuotetiedon hallinnan kehittämistä, datan rakenteistamista tai uusien käyttötapausten liittämistä osaksi arjen toimintaa. Ja selvää on, että muutosten toteuttaminen vie aikaa. Siksi keskeisin kysymys ei vielä ole, mitä kaikkea uudella koodilla voidaan tehdä, vaan miten lähteä liikkeelle.

GS1 Finland on esittänyt mallin, jossa Suomi siirtyy GS1 2D-koodin käyttöön vaiheittain. (Vaiheistus on kuvattu blogitekstin alla.) Mallin ydin on yksinkertainen: minimoidaan riskit, mahdollistetaan varhaiset hyödyt ja rakennetaan pohja tulevaisuuden liiketoiminnalle.

Vaiheistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi edetä hitaasti. Mikään ei estä yritystä siirtymästä suoraan GS1 2D-koodin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Vaiheittainen malli on ennen kaikkea käytännöllinen minimitaso, jonka avulla mahdollisimman suuri osa markkinasta ja kuluttajista voitaisiin saada mukaan muutokseen hallitusti.

Suurin virhe olisi jäädä odottamaan

Vaiheittainen eteneminen tarkoittaa käytännössä siis sitä, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi staattisella GS1 2D-koodilla ja hyödyntää sitä kuluttajaviestinnässä samalla, kun kauppojen valmiudet koodin kassaluentaan kehittyvät. Muutoinkin etenemisessä tärkeintä on valita yritykselle käyttötapauksia, joissa on hyvä panos–tuotto-suhde ja joista syntyy konkreettista hyötyä.

Samaan aikaan, kun uusia käyttötapauksia rakennetaan, syntyy myös uutta dataa. Vahvasti suosittelen, että tieto on alusta alkaen standardien mukaista: rakenteista ja yhteisesti ymmärrettävää. Kun tieto näin on yhteentoimivaa, sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti eri tarkoituksiin. Tämä lisää tehokkuutta koko arvoketjussa ja mahdollistaa samalla sen, että yritykset voivat todentaa vastuullisuuttaan ja muita väitteitään konkreettisesti datan avulla. Tämä korostuu entisestään esimerkiksi viherpesuun liittyvien vaatimusten lisääntyessä.

Pohjoismaissa ei jäädä odottamaan

Toukokuun alussa Norjassa järjestetyssä GS1 Nordic Summitissa pohjoismaiset kauppaketjut keskustelivat GS1 2D-koodin käyttöönotosta. Näkemykset aikatauluista ja vaiheittaisesta etenemisestä olivat pitkälti samansuuntaisia, vaikka painotuksissa oli myös eroja. Viesti oli kuitenkin selvä: kehitys etenee koko ajan, eikä markkina jää odottamaan.

On hyvä, että asia etenee myös pohjoismaisella tasolla, sillä tuotteet, toimitusketjut ja kauppa liikkuvat yli maarajojen. Kun ratkaisut toimivat mahdollisimman yhdenmukaisesti eri markkinoilla, voidaan vähentää turhia investointeja, tukea ratkaisujen yhteentoimivuutta ja varmistaa, että hyödyt skaalautuvat mahdollisimman tehokkaasti koko markkinassa.

”GS1 2D-koodi ei ole yksittäinen tekninen muutos, vaan uusi tapa hyödyntää tuotetietoa. Täysi potentiaali saavutetaan ajan kanssa. Siksi matkaan kannattaa lähteä nyt.”