Uusi kehitysprojekti selvittää, miten alkutuotannon tieto saadaan sujuvasti osaksi ruokaketjun tiedonvälitystä
Tällä hetkellä alkutuotannon tilatasolla syntyvää tietoa ei pystytä hyödyntämään ruokaketjussa yhtenäisesti. Elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä tuotetieto kulkee jo tehokkaasti standardoitujen koodien avulla, mutta nyt tavoitteena on selvittää, miten myös alkutuotanto voidaan liittää mukaan tähän yhteentoimivaan tiedonvälityksen malliin. Käynnistyvässä yhteiskehitysprojektissa tarkastellaan, miten viljelytuotteisiin ja raaka-aineisiin liittyvää tietoa voidaan välittää toimijoiden välillä tehokkaasti, vertailukelpoisesti ja järjestelmäriippumattomasti.
Projektissa testataan konseptia, jossa alkutuotannon tiloihin, peltoihin ja raaka-aineisiin liitetään standardoidut GS1-koodit. Niiden avulla tieto voidaan yhdistää raaka-aineeseen ja välittää ruokaketjun toimijoiden välillä sovitussa muodossa. Projektissa tarkastellaan myös jalostettujen raaka-aineiden tiedonvaihtoa teollisuusyritysten välillä.
– Käytännössä pilotoinnissa testataan esimerkiksi, miten viljelijän käyttämään viljelysuunnitteluohjelmistoon saataisiin standardinmukaiset koodit käyttöön ja miten viljakuormaan liittyvä koodi voisi kulkea digitaalisessa viljapassissa tilalta eteenpäin. Lisäksi muun muassa tarkastellaan, miten eläin- tai kasviperäisen tuotteen hiilijalanjälkitieto voisi välittyä yhdenmukaisesti ruokaketjun eri toimijoiden välillä, projektipäällikkönä toimiva GS1 Finlandin Program Manager Miia Salonen sanoo.
GS1 Finlandin ja ProAgrian koordinoimaan projektiin osallistuvat Apetit, Fazer, HKFoods, Valio, Mtech, Suomen Viljava sekä alkutuotannon edustajia.
Tavoitteena todentaa yhteentoimivan tiedonvälityksen hyödyt
Projektin tavoitteena on todentaa alkutuottajille toimiva ja helposti käyttöönotettava tapa hyödyntää GS1-koodeja. Samalla hankkeessa pyritään yhtenäistämään koko ruokaketjun tietorakenteita ja löytämään vaihtoehtoja nykyisille tiedonvälitystavoille, jotka perustuvat usein yrityskohtaisiin ratkaisuihin ja manuaaliseen työhön. Lähtökohtana on, että yhteentoimiva tiedonvälitys voi parantaa tiedon laatua, vähentää manuaalista työtä ja parantaa tiedon hyödynnettävyyttä myös alkutuotannon toimijoille.
– Ruokaketjussa tarvitaan yhteisiä toimintamalleja ja standardeja, jotta tietoa voidaan välittää tehokkaasti toimijalta toiselle. Ratkaisuja kehitetään ja testataan yhteistyössä alkutuottajien ja muiden ruokaketjun toimijoiden kanssa, jotta ne soveltuvat käytännön arkeen mahdollisimman hyvin, Miia Salonen kertoo.
Projektissa arvioidaan myös testatun konseptin toteutuskelpoisuutta sekä tutkitaan sen mahdollisia vaikutuksia ja kustannuksia, jos malli skaalataan laajemmin Suomen ruokaketjuun. Tarkoituksena on, että projektin tuotokset ja havainnot ovat laajasti koko ruokaketjun hyödynnettävissä.
