Vanhempi konsultti Reija Nurmeksela: Yhteentoimiva data osaksi kansallista infrastruktuuria

Jotta tieto voi liikkua organisaatioiden ja tietojärjestelmien välillä luotettavasti ja turvallisesti, on datan oltava yhteentoimivaa. Näin tiedon merkitys säilyy samana koko matkan ajan. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät käsitteet samalla tavalla. Kyse ei ole siis pelkästä IT-projektista. Lopputulos säästää kaikkien aikaa, rahaa ja vaivaa.

– Teknologia on yleensä helpoin osa datan yhteensovittamista. Tiedon lähettäjän ja vastaanottajien pitää myös tulkita tietoa ja ymmärtää sen merkitys samalla tavalla. Vaikeinta on saada eri toimijat sopimaan yhteisistä käsitteistä ja toimintatavoista. Se edellyttää keskustelua, sopimista, yhteensovittamista ja tiedon standardointia, sanoo yli 20 vuotta tiedon standardoinnin ja yhteentoimivuuden parissa työskennellyt ja aiheesta väitellyt vanhempi konsultti Reija Nurmeksela CGI:ltä.

Esimerkiksi datan lähettäjillä, vastaanottajilla ja hyödyntäjillä pitää olla yhtäläinen käsitys siitä tarkoittaako ”osoite” katuosoitetta vai sähköpostiosoitetta tai viittaako termi ”palkka” brutto- vai nettopalkkaan. Työhön sisältyy niin juridiikkaa kuin semantiikkaakin.

Päällekkäinen työ ja raportointi vähenee

Yhteentoimiva data tekee julkisista palveluista sujuvampia ja säästää yhteiskunnan varoja. Kun tieto on yhteismitallista, sitä ei tarvitse syöttää moneen kertaan eli viranomaisten päällekkäinen työ ja virheet vähenevät, automaatio lisääntyy ja palvelut nopeutuvat. Aiempaa laadukkaampi ja yhteentoimivampi tieto tukee myös päätöksentekoa. Hyvä esimerkki on sosiaali- ja terveydenhuollon, työllisyyspalvelujen, Kelan ja osaamisen kehittämisen palvelujen välinen yhteistyö. Olennainen hyöty on tiedon uudelleenkäyttö:

– Ihmisen palvelupolku ei noudata yhden organisaation rajoja. Jos asiakkaan tilanteeseen, palvelutarpeeseen, suostumuksiin, palveluihin ja päätöksiin liittyvä tieto on määritelty yhteentoimivalla tavalla, eri toimijat voivat hyödyntää tarpeellista tietoa vastuullisesti, turvallisesti ja lainmukaisesti. Asiakkaan ei tarvitse kertoa samoja asioita moneen kertaan, ammattilaisilla on parempi kokonaiskuva ja palvelut voidaan järjestää sujuvammin, Nurmeksela havainnollistaa.

Yrityksille tiedon sujuva liikkuminen viranomaiselta toiselle voi puolestaan tarkoittaa esimerkiksi raportointivelvollisuuden keventymistä, jolloin resurssit ovat paremmin käytettävissä varsinaiseen yritystoimintaan.

– Yhteentoimivuus alentaa yrityksen integraatiokustannuksia, nopeuttaa uusien palvelujen rakentamista, vähentää toimittajalukkoja ja helpottaa kansainvälistä toimintaa. Lopulta kyse on siitä, että yritys pystyy toimimaan nopeammin, joustavammin ja laajemmassa verkostossa.

Nautimme jo monista yhteentoimivuuden hyödyistä

Arjessa emme edes huomaa kuinka paljon yhteentoimivuus jo mahdollistaa ja helpottaa elämäämme. Se on välttämättömyys monien yrityspalveluiden tuottamiselle ja mm. rahaliikenteelle se on elinehto. Hyviä arjen esimerkkejä ovatkin yritysten väliset ja kuluttajille verkkopankkiin saapuvat verkkolaskut, tilisiirtojen SEPA-maksusanomat sekä ISO-standardointiorganisaation määrittämät maakoodit ja kielikoodit.

Sote-sektorilla puolestaan yhteiset koodistot hyvinvointialueilla, palveluntarjoajilla ja sote-tietoon liittyvässä raportoinnissa ja tilastoinnissa luovat perustaa turvallisemmalle ja tehokkaammalle terveydenhuollolle.

Yhtenä esimerkkinä Reija Nurmekselan väitöstutkimuksessa oli Suomen lainsäädäntötyön ekosysteemi. Lainsäädäntöön osallistuu monia toimijoita eri vaiheissa: ministeriöitä, valtioneuvosto, eduskunta ja useita asiantuntijaorganisaatioita. Lainvalmistelun asiakirjoilla, päätöksillä, perusteluilla ja muilla tiedoilla on oltava yhteiset rakenteet ja käsitteet. Kun tieto on kuvattu yhdenmukaisesti, sitä voidaan siirtää yhteisessä prosessissa järjestelmästä toiseen, se säilyy ymmärrettävänä ja on sekä löydettävissä että hyödynnettävissä vielä vuosienkin päästä. Tämä on erityisen tärkeää, kun tiedolla on pitkä elinkaari.

– Yhteistä esimerkeille on se, että kestävä digitaalinen ekosysteemi ei tarkoita vain teknistä integraatiota järjestelmien välillä. Se tarkoittaa yhteisesti sovittuja tietorakenteita, käsitteitä, rajapintoja ja vastuita, Nurmeksela sanoo.

Kyse on investoinnista digitaaliseen infratruktuuriin

Kestävä digitaalinen ekosysteemi kestää myös muutoksia: uusia palveluita, uusia toimijoita, lainsäädännön muutoksia ja teknologian kehittymistä. Hyvin rakennettu digitaalinen ekosysteemi ei ole yhden järjestelmän varassa, vaan perustuu yhteisiin sopimuksiin ja rakenteisiin, joiden päälle voidaan rakentaa tarvittaessa uutta.

– Toivoisin, että yhteentoimivuus nähtäisiin Suomessa kansallisena digitaalisena infrastruktuurina, samalla tavalla kuin tieverkko tai sähköverkko. Se voi lisätä kustannuksia alkuvaiheessa, mutta ilman sitä säästöjä on vaikea saavuttaa kestävästi, vanhempi konsultti Reija Nurmeksela toteaa.

Tekoälystä on turha odottaa pelastajaa tähän asiaan, päinvastoin. Mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä tärkeämpää on, että data on laadukasta, rakenteista, yhteismitallista ja semanttisesti ymmärrettävää.

– Huono data ei muutu tekoälyn avulla hyväksi. Tekoäly vain käsittelee huonoa dataa nopeammin.

Kestävän digitaalisen ekosysteemin rakentamisessa ja yhteentoimivan datan luomisessa organisaation tai yrityksen kannattaa ensin tarkastella jo olemassa olevia järjestelmiä ja ottaa tämä näkökulma huomioon niiden päivityksen yhteydessä. Hyvä lopputulos edellyttää Nurmekselan mukaan johdon sitoutumista, pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä ja ymmärrystä tiedon arvosta.

– Yhteentoimivuus ei ole vain IT-projekti, vaan se liittyy organisaation toimintaan, lainsäädäntöön, prosesseihin ja tiedolla johtamiseen. Siksi sitä ei pitäisi kehittää vain yksittäisen järjestelmän tai rajapinnan näkökulmasta, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.

– Suomessa toimii Yhteentoimivuuden sparrausverkosto, jonka kautta saa neuvoja ja jaettuja kokemuksia. LinkedInissä kannattaa ottaa seurantaan ”Digitalisaation tilannekuva” -verkosto, Reija Nurmeksela suosittelee.

Aiheeseen liittyviä linkkejä ja lisätietoja:

Yhteentoimiva jäljitettävyys -ohjelma

Tavoitteenamme on yhteistyössä yritysten kanssa rakentaa koko Suomen ruokaketjun kattava, yhteisiin standardeihin ja toimintamalleihin perustuva jäljitettävyysratkaisu – yhtenäinen tapa seurata digitaalisesti tuotteen matkaa raaka-aineesta kuluttajalle.

Lue lisää