Vastuullinen kuluttaja kaipaa jäljitettävyyttä myös kasvintuotantoon – GS1 Finland ja ProAgria kehittävät tiedon yhdenmukaistamista

Kuluttajat ovat jo varsin tottuneita lihatuotteiden alkuperämerkintöihin. Tähän on ohjannut ensinnäkin lainsäädäntö, mutta myös kuluttajien halu tietää ja tukea vastuullisia tuottajia. Myös kasvintuotannossa maatilalle kertyy paljon dataa ja tietoa, mutta se ei juuri liiku kuluttajalle asti, vaikka elintarviketeollisuus saakin tarvitsemansa tiedot. Tieto ei ole kuitenkaan sillä tavalla yhdenmukaisesti koodattuna, että alkutuotannosta kertyvää tietoa voitaisiin hyödyntää ruokaketjun päästä päähän.

Tuotteen pakkauksesta voisi QR-koodilla saada nykyistä enemmän tietoa tuotteen alkuperästä, esimerkiksi näin: ”Tämä peruna on kasvanut maatilamme peltolohkolla X, missä maaperä on erityisen mineraalipitoista. Perunapeltojemme hiilijalanjälki on Y. Perunan lannoittamiseen on käytetty seuraavia tuotantopanoksia…”

Ei lisäraportointia, vaan tiedon automatisointia

Kasvintuotannon kehitysjohtaja Juha Sohlo ProAgria Keskusten liitosta kertoo, että suomalaisilla tiloilla on erilaisia tapoja koota tietoa. Suhtautuminen digiratkaisuihinkin vaihtelee, osa haluaa edelleen kirjata asiat käsin ja sekin täyttää tietyt vaatimukset. Osa elintarvikeyrityksistä vaatii jo nyt tiedon viljellyn pellon hiilijalanjäljestä, joten miksipä ei hyödynnettäisi kerran kirjattua tietoa laajemmin ja tuottavammin.

– Kestävä viljely ja vastuullisuus on tämän hetken trendi kuluttajilla, joka näkyy myös alkutuotannossa. Brasilialaista lihaa ei esimerkiksi tuoda EU:hun siksi, koska tuotannon vastuullisuutta ei pystytä jäljittämään riittävän tarkasti. En tiedä vielä tuleeko globaalisti tarve näyttää myös kasvien jäljitettävyys ja saadaanko siitä lisäarvoa. On kuitenkin joukko kuluttajia, jotka haluavat vastuullisuus- ja ilmastosyistä tietää mitä ostavat. Siksi tätä on hyvä kehittää ja onhan se nyt helpompaa, kun tekoälykin on apuna, Juha Sohlo sanoo.

Elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä tuotetieto kulkee jo tehokkaasti standardoitujen koodien avulla, mutta nyt tavoitteena on selvittää, miten myös alkutuotanto liitetään mukaan tähän yhteentoimivaan tiedonvälityksen malliin.

Mitään lisäraportointia GS1-koodien käyttöönotto ei edellytä. Juha Sohlon mukaan koodit päinvastoin helpottavat maatalousyrittäjän viljelytietojen raportointia elintarviketeollisuudelle päin. Jäljitettävää tietoa voi lähettää automatisoidusti eteenpäin, eikä päällekkäistä tiedon kirjaamista tarvita.

Juha Sohlo näkee viljelykasvien jäljitettävyydessä taloushyötyjäkin, edellyttäen, että kuluttaja on valmis maksamaan vastuullisuudesta ja lisäarvo näkyy myös tuottajalle asti.

– Viljelijäkin haluaa oman osuutensa, jos hänen tuottamansa viljelytapa ja tieto nostaa tuotteen hintaa. Jos esimerkiksi kestävät viljelyn periaattein tuotetusta kaurasta leivotut keksit ovat vähän kalliimpia kuin vieressä olevat, niin kyllä se pitää näkyä viljelijän tuloissa, muuten on vaikea tätä perustella, Sohlo sanoo.

Osa kuluttajista voisi olla hyvinkin halukkaita tietämään miksi juuri tämä peruna maistui niin makoisalta, jotta saisi sitä lisää tai miksi se ei maistunut ja haluaa antaa siitä palautetta.

Pilotissa kerätään tietoa ympäri maan

Tiedon kulku alkutuotannosta kauppaan -projekti kerää tällä satokaudella dataa 10 maatalousyrittäjältä. Tavoitteena on todentaa alkutuottajille toimiva ja helppo tapa ottaa GS1-koodit käyttöön. Lisähyöty viljelijälle on se, että koodien ansiosta asioita ei tarvitse syöttää järjestelmiin montaa kertaa. GS1-koodit integroidaan olemassa oleviin järjestelmiin kuten tässä pilotissa Wisu viljelysuunnitteluohjelmistoon ja digitaaliseen viljapassiin eli uusia järjestelmiä ei tarvitse hankkia tai opetella.

– Tämä on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Viljelijän kannattaa hyödyntää omia järjestelmiään ja ohjelmiaan. Niiden kautta tiedon voi lähettää yhdellä painalluksella niin, että se muodostuu GS1-koodiksi.

ProAgrian rooli alkutuotannon tiedonkulun kehittämisessä on luoda konkreettisia hyötyjä ja esimerkkejä ja tukea viljelijää, kun elintarviketeollisuus tarvitsee tiettyjä tietoja.

– Meiltä saa asiantuntijan kautta osaamista ja tukea kestävään viljelyyn ja suunnitteluun, jotta se olisi taloudellisesti järkevää. Tuemme viljelijää, että kuluttaja saa niitä tuotteita ja samalla tuomme esiin viljelijän tarpeita ja ajatuksia, Juha Sohlo kuvailee ProAgrian työtä tässä yhteydessä.

Sohlolla on vielä kehitysprojektin pilotin sadonkorjuut edessä.

– Satokausi on vielä kesken, sitä tietoa tulee koko ajan. Tiedonsiirto on vielä testauksessa ja tämä syksy näyttää millaisia tuloksia saadaan.

Pilottiin valittiin mahdollisimman laaja kirjo tuottajia eri puolilta maata. Osallistujien kanssa pidetään lopuksi palaverit, avataan mitä tiedonsiirto on tarkoittanut ja pyritään kuvaamaan mahdollisimman hyvin, mitä hyötyä tästä on viljelijälle.

Miltä alkutuotannon tiedon kulku voisi näyttää viiden vuoden päästä, jos standardoidut käytännöt yleistyvät?

– Laki edellyttää jo nyt, että tieto on oltava, mutta tiedonkulkua ei vielä edellytetä. Uskon, että yhä enemmän puhutaan viljelyn vastuullisuudesta, kestävästä viljelystä ja sen todentaminen erilaisiin viljelysopimuksiin lisääntyy. Jo tämä hetki ja lähitulevaisuus edellyttää kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä, kehitysjohtaja Juha Sohlo ProAgria Keskusten Liitosta summaa.