Viljan superammattilaiset pilotoivat tiedonkulkua GS1-koodien avulla

Pilotti on osa GS1 Finlandin ja ProAgrian koordinoimaa Tiedon kulku alkutuotannosta kauppaan -kehitysprojektia. Siinä testataan eri keinoin GS1:n yksilöintikoodeihin perustuvaa mallia tiedon välittämiseksi ruokaketjussa. Suomen Viljavan ja Fazer Myllyn pilotti keskittyi nimenomaan viljaan, jonka alkuperäseuranta on luonteeltaan erilaista kuin esimerkiksi lihatuotteiden.

Koodeilla entistä helpommin tiedon alkulähteelle

Suomen Viljavan toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki kuvaa eroa niin, että kun broilerin tuotannossa yhdestä linnusta tulee kaksi rintafilettä, niin viljassa yksittäisten jyvien määrä on toisenlainen. Arrajoen mukaan tavoitteena on, että viljan mukana kulkisi vain sen verran tietoa, kuin minimissään tarvitaan.

Oleellisia tietoja olisivat Viljapassiin kirjattava viljalajikkeen tuotekoodi (GTIN), erätunnus sekä niiden maatilojen sijaintikoodit (GLN), joilla kyseinen vilja on kasvatettu. Viljaa raaka-aineena hyödyntävässä elintarviketeollisuudessa on kuitenkin tarvetta tarkemmallekin tiedolle. Näiden GS1-koodien avulla elintarvikeyritys voisi tarvittaessa saada lisätietoa suoraan viljelijän keräämästä datasta ja yhdistää sitä vastaanottamaansa viljaerään.

– Viljelynsuunnittelun järjestelmistä tulee kymmeniätuhansia datapisteitä, ei ole järkeä kuljettaa kaikkia niitä mukana. Tiedon alkulähteelle voitaisiin koodien avulla palata ilman, että täytyy kulkea takaperin koko tuotantoketjun läpi, Jarkko Arrajoki sanoo.

Myös jatkojalostajilla kiinnostusta tiedon kulkuun

Tero Hirvi toimii Fazer Myllyn viljanhankintajohtajana. Hänellä on selvä käsitys siitä, millaista tietoa tarvitaan tuotantoketjussa ja mitä haasteita sen kokoamiseen liittyy.

– Meille on tärkeää viljan kotimaisuuden todentaminen, sekä päästö- ja kuljetustiedot. Tasalaatuisuuden varmistamiseksi myllyyn saapuvia viljaeriä täytyy sekoittaa keskenään. Meidän kanssamme yhteistyötä tekevien viljelijöiden lukumäärä on suuri, mutta yksittäisiltä tuottajilta ostettavat erät pieniä, Hirvi sanoo.

Hirvi muistuttaa, että viljalla on muitakin erityispiirteistä jäljitettävyystietojen suhteen kuin viljelijöiden suuri määrä ja viljan seostaminen:

– Viljelijät ovat säiden armoilla. Kun ulkona kasvatetaan, niin viljan laatu vaihtelee paljon. Säästä voi riippua sekin millaiset päästöt viljatonnilla on.

Fazer Myllyä kiinnosti pilotissa kokeilla, miten tieto voisi liikkua tulevaisuudessa paremmin ja miten sitä voisi hyödyntää. Fazer Mylly valmistaa kuluttajille tarkoitettuja Alku aamiaistuotteita, mutta suurin osa myllyssä valmistetuista tuotteista – jauhoista ja leivontaparanteista – päätyy raaka-aineeksi elintarvikealan toimijoille, kuten Fazer Leipomoiden kuluttajatuotteisiin.

Kattavuutta tarvitaan eli viljelijät saatava mukaan

Hirvi sanoo, että jäljitettävyys on Suomessa lakisääteistä, eli jokainen tuote pystytään jäljittämään alkutuotantoon asti ja toisinpäin eli mihin tuotteeseen jokin raaka-aine-erä on päätynyt.

– Tällä pilotilla pyrittiin selvittämään, miten tietoa pystyttäisiin liikuttamaan vielä paremmin ja tarkemmin ja myös viljelijän kannalta suhteellisen helposti.

Fazerin viljelyohjelmassa viljelijä voi myös ynnätä hiilijalanjälkeään ja päästöjä tuotetusta viljaerästä. Tietoa olisi mahdollista kytkeä mukaan eri järjestelmistä ja liikuttaa sitä tulevaisuudessa standardoitujen koodien avulla. Ne auttaisivat myös todentamaan, mihin päästötieto perustuu sekä hallinnoimaan tiedon jakamisen luvitusta. 

Haasteeksi voi Tero Hirven mukaan nousta kattavuus eli saadaanko viljelijät, myös sivutoimiset, mukaan maksullisten koodien käyttöön.

Viljan tietovirta ratkaisisi muidenkin alojen tarpeita

Palataan vielä lihantuotantoon ja niihin broilerin rintafileisiin. Jarkko Arrajoki muistuttaa, että kun lihantuotannossa halutaan tietää koko tuotantoketjun hiilijalanjälki, on mentävä alkupisteelle rehuun eli viljaan.

– Kun ratkaistaan tiedon välittyminen viljan osalta, niin se ratkaisee samalla rehuteollisuuden, maidontuotannon ja lihantuotannon tiedonkulkua.

Suomen Viljava digitalisoi Viljapassin jo viisi vuotta sitten ja uudisti sen tänä syksynä. Tämän vuoden aikana jo yli 13 000 viljakuormaa on otettu digitaalisesti vastaan. Arrajoen mukaan yli 70 prosenttia vastaanotetusta viljasta kirjataan tällä tavalla. Nyt päivitettyyn digitaaliseen Viljapassiin liitettiin mahdollisuus hyödyntää GS1-koodeja tiedon välittämiseksi tehokkaammin ja virheettömämmin.

Suomen Viljavan toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki on liki 30 vuoden elintarvikeuransa aikana nähnyt, miten tiedon tarve on kasvanut. Hänen mielestään juhlapuheita on pidetty, nyt pitää ryhtyä toimeen. Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ruokavirastolta hän toivoo aktiivista asian edistämistä.

– Pilotti osoitti, että näin tämä tiedon tehokkaampi ja varmempi liikuttelu elintarvikeketjussa on tehtävissä. Koodit olisi hyvä saada käyttöön kautta Suomen, markkina alkaa niitä kyllä sitten toteuttaa. Nyt olisi mahdollista olla etukenossa EU:ssa, ala olisi kyllä valmis tekemään käytännön sovelluksia, Jarkko Arrajoki sanoo.

Viennissä laaja-alainen tieto on valttia

Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi sanoo, että tulevaisuudessa voi muodostua kaupanteon esteeksi, jos myyjä ei pysty osoittamaan ja todentamaan tuotteestaan tiettyjä tietoja. Viljankin osalta on jatkossa hyvä pystyä mahdollisimman ketterästi jakamaan tietoa ilman, että sitä joutuu kirjaamaan erilaisiin järjestelmiin. Tiedon tarve korostuu Fazerin kaltaisella yrityksellä, jolla on 40 eri vientimaata.

– Mitä enemmän meillä on tietoa käytettävissä, sitä helpompi meidän on perustella myyntiargumenttejamme. Eri puolilla maailmaa on erilaisia arvostuksia. Toisilla markkinoilla on tärkeää tuotteen tekninen laatu, toisilla vastuullisuus tai kuinka puhdas viljely-ympäristö on. Hinta on toki aina keskeinen ajuri.

Hirvi toteaa myös, että se mikä edistää suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia, mahdollistaa myös viljelytuotteiden tulevaa kysyntää ja parantaa näin viljelijän saamia hyötyjä.