Viivakoodi täytti 50 vuotta

Vuonna 1973 GS1-organisaation markkinoille tuoma viivakoodi muutti tapaamme tehdä ostoksia. Ostaminen nopeutui merkittävästi, kun hintojen näpyttelyn sijaan tuotteet voitiin skannata kassalla helposti ja sujuvasti. Nykyisin tuo symboli on yli miljardissa tuotteessa, se skannataan yli 10 miljardia kertaa päivässä ja tuotteet tunnistetaan sen avulla 150 maassa. "Piippaus" kassalla tunnetaan kaikkialla maailmassa. BBC kutsuukin viivakoodia yhdeksi 50 asiasta, jotka synnyttivät modernin talouden.

Kaikki viivakoodit voivat näyttää samalta, mutta voima on niiden sisällä. GS1:n maailmanlaajuisten standardien avulla viivakoodin skannaus yhdistää fyysisen tuotteen sen digitaaliseen tietoon. Viivakoodit ja niiden takana olevat standardoidut eli rakenteeltaan yhdenmukaiset tiedot mahdollistavat tehokkaat, luotettavat ja läpinäkyvät tietovirrat raaka-ainetuotannosta kauppaan.

Viivakoodi mullistaa jälleen maailman

Seuraavaksi GS1 tuo markkinoille uuden sukupolven viivakoodin, jolla on aiempaa laajempi tietosisältö. GS1 2D-koodi antaa perinteisiä viiva- ja QR-koodeja enemmän mahdollisuuksia tarjota kuluttajille, jälleenmyyjille, valmistajille ja viranomaisille yksityiskohtaisempaa ja räätälöityä tietoa. Kassapisteillä perinteisen viivakoodin tapaan toimiva GS1 2D-koodi voi auttaa kauppaa ja teollisuutta esimerkiksi tuoteväärennösten tunnistamisessa ja kiertotalouden edistämisessä.

Älypuhelimella skannatessa GS1 2D-koodi vie kuluttajan verkkoon, mistä hän voi löytää tarkempaa tietoa esimerkiksi juuri kyseisen tuotteen alkuperästä, ainesosista ja pakkauksen kierrättämisestä. Perinteisemmän kuluttajatiedon lisäksi viivakoodiin voidaan linkittää muun muassa tuotteen vastuullisuustietoja, kilpailuja, reseptejä ja alennuksia. Tämä uusi läpinäkyvyyden taso auttaa kuluttajia vertailemaan tuotteita nykyistä helpommin ja tekemään arvoihinsa perustuvia ostopäätöksiä.

Lue lisää älykkäämmästä viivakoodista

1971: GTIN-koodista sovittiin

1973: Viivakoodistandardista sovittiin 

Alan johtavat toimijat Yhdysvalloissa valitsivat yhden standardin tuotteiden tunnistamiseen. Tämä standardi on yhä käytössä ja tunnetaan nimellä GS1-viivakoodi. 

1974: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Yhdysvalloissa 

Kesäkuun 26. päivänä 1974 ensimmäistä kertaa maailmassa viivakoodi skannattiin tuotteesta ruokakaupassa. Tuote oli Juicy Fruit -purukumi.

1975: Ensiaskeleet Suomessa 

Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin tavarakoodiryhmä, jossa oli edustus kustakin kaupan ryhmittymästä (Kesko, OTK, SOK, Tuko) sekä neljästä teollisuusyrityksestä (Huhtamäki, Serlachius, Trans-Meri, Upo). Tavarakoodiryhmä toimi tavarakoodilautakunnan työvaliokuntana eurooppalaisen tavarakoodiyhteistoiminnan (EAN) kehittymisen seuraamisessa. 

1977: GS1-organisaatio perustettiin

Eurooppaan perustettiin virallinen yhdistys European Article Numbering Association (EAN), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi.

1983: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Suomessa

Kesäkuussa 1983 viivakoodi skannattiin ensimmäistä kertaa Suomessa, Elannon myymälässä Helsingissä.

Koska viivakoodit osoittautuivat vähittäistavarakaupassa luotettaviksi ja hyödyllisiksi, niitä alettiin käyttää myös tukkupakkauksissa. 

2023: Viivakoodi 50 vuotta

GS1 juhlii viivakoodin 50-vuotispäivää yhdessä 116 maaorganisaation kanssa. Yli miljardissa tuotteessa on nyt GS1-viivakoodeja, jotka skannataan miljardeja kertoja päivittäin ympäri maailmaa.