Viivakoodin ensimmäisestä skannauksesta 50 vuotta
Vaikutuksemme
50 vuotta sitten GS1-viivakoodi skannattiin ensimmäistä kertaa ja siitä lähtien jokainen "piippaus" on tehnyt tuotteiden ostamisesta ja myymisestä helpompaa ja turvallisempaa
Vuonna 1974 ensimmäistä kertaa kassapäätteellä luettu GS1:n viivakoodi muutti tapaamme tehdä ostoksia. Ostaminen nopeutui merkittävästi, kun hintojen näpyttelyn sijaan tuotteet voitiin skannata kassalla helposti ja sujuvasti. Nykyisin tuo symboli on yli miljardissa tuotteessa, se skannataan yli 10 miljardia kertaa päivässä ja tuotteet tunnistetaan sen avulla 150 maassa. "Piippaus" kassalla tunnetaan kaikkialla maailmassa.
Kaikki viivakoodit voivat näyttää samalta, mutta voima on niiden sisällä. GS1:n maailmanlaajuisten standardien avulla viivakoodin skannaus yhdistää fyysisen tuotteen sen digitaaliseen tietoon. Viivakoodit ja niiden takana olevat standardoidut eli rakenteeltaan yhdenmukaiset tiedot mahdollistavat tehokkaat, luotettavat ja läpinäkyvät tietovirrat raaka-ainetuotannosta kauppaan.
Viivakoodi mullistaa jälleen maailman
Seuraavaksi GS1 tuo markkinoille uuden sukupolven viivakoodin, jolla on aiempaa laajempi tietosisältö. GS1 2D-koodi antaa perinteisiä viiva- ja QR-koodeja enemmän mahdollisuuksia tarjota kuluttajille, jälleenmyyjille, valmistajille ja viranomaisille yksityiskohtaisempaa ja räätälöityä tietoa. Kassapäätteillä perinteisen viivakoodin tapaan toimiva GS1 2D-koodi voi auttaa kauppaa ja teollisuutta esimerkiksi tuoteväärennösten tunnistamisessa ja kiertotalouden edistämisessä.
Älypuhelimella skannatessa GS1 2D-koodi vie kuluttajan verkkoon, mistä hän voi löytää tarkempaa tietoa esimerkiksi juuri kyseisen tuotteen alkuperästä, ainesosista ja pakkauksen kierrättämisestä. Perinteisemmän kuluttajatiedon lisäksi viivakoodiin voidaan linkittää muun muassa tuotteen vastuullisuustietoja, kilpailuja, reseptejä ja alennuksia. Tämä uusi läpinäkyvyyden taso auttaa kuluttajia vertailemaan tuotteita nykyistä helpommin ja tekemään arvoihinsa perustuvia ostopäätöksiä.
Viivakoodin historiaa
1971: GTIN-koodista sovittiin
1973: Viivakoodistandardista sovittiin
Alan johtavat toimijat Yhdysvalloissa valitsivat yhden standardin tuotteiden tunnistamiseen. Tämä standardi on yhä käytössä ja tunnetaan nimellä GS1-viivakoodi.
1974: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Yhdysvalloissa
Kesäkuun 26. päivänä 1974 ensimmäistä kertaa maailmassa viivakoodi skannattiin tuotteesta ruokakaupassa. Tuote oli Juicy Fruit -purukumi ja paikka Marsh Supermarket Yhdysvaltojen Ohiossa.
1975: Ensiaskeleet Suomessa
Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin tavarakoodiryhmä, jossa oli edustus kustakin kaupan ryhmittymästä (Kesko, OTK, SOK, Tuko) sekä neljästä teollisuusyrityksestä (Huhtamäki, Serlachius, Trans-Meri, Upo). Tavarakoodiryhmä toimi tavarakoodilautakunnan työvaliokuntana eurooppalaisen tavarakoodiyhteistoiminnan (EAN) kehittymisen seuraamisessa.
1977: GS1-organisaatio perustettiin
Eurooppaan perustettiin virallinen yhdistys European Article Numbering Association (EAN), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi.
1983: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Suomessa
Kesäkuussa 1983 viivakoodi skannattiin ensimmäistä kertaa Suomessa, Elannon myymälässä Helsingissä.
Koska viivakoodit osoittautuivat vähittäistavarakaupassa luotettaviksi ja hyödyllisiksi, niitä alettiin käyttää myös tukkupakkauksissa.
2023: Viivakoodi 50 vuotta
GS1 juhli viivakoodin 50-vuotispäivää yhdessä 116 maaorganisaation kanssa. Yli miljardissa tuotteessa on GS1-viivakoodeja, jotka skannataan miljardeja kertoja päivittäin ympäri maailmaa.
2024: Ensimmäisestä viivakoodin skannauksesta 50 vuotta
On kulunut 50 vuotta siitä, kun viivakoodi skannattiin ensimmäistä kertaa maailmassa. GS1 juhlii "scanniversaryä" kannustamalla toimijoita uuden sukupolven viivakoodin, GS1 2D-koodin käyttöön.