GS1 2D-koodi ja muuttuva tieto – mitä linjastotulostuksessa pitää ratkaista
Erä-, päiväys- ja sarjatiedot syntyvät vasta tuotteen tuotannon yhteydessä, usein hyvin myöhäisessä vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä asiaa: muuttuvia tietoja sisältävä GS1 2D-koodi täytyy tulostaa pakkaukseen linjastolla tuotannon yhteydessä.
Moni ajattelee alkuun, että tämä olisi merkittävän kallista tai teknisesti haastavaa. Kokemus kuitenkin osoittaa, että toteutusmahdollisuuksia on jo olemassa usein enemmän kuin ensin ajatellaan. Monella tuotantolinjalla, erityisesti elintarviketeollisuudessa, tulostetaan jo esimerkiksi päiväys tai eränumero, joten kyse on usein jatkokehityksestä, ei täysin uudesta tekemisestä.
Kaikki alkaa tiedonhallinnasta
Linjastotulostuksessa ei ole kyse pelkästään tulostimesta, vaan koko ketjusta, jonka lähtökohtana on tieto. On ratkaistava, missä ja miten hallitaan tuotetiedot, erä- tai sarjanumerot ja päiväykset, ja ennen kaikkea se, miten tieto siirtyy oikeassa muodossa tulostukseen.
Koodi voidaan muodostaa eri tavoilla. Joissain ratkaisuissa viivakoodi luodaan erillisessä järjestelmässä ja tulostimelle toimitetaan valmis kuva. Toisissa tapauksissa tulostin itse generoi koodin sille annetun datan perusteella. Molemmat lähestymistavat ovat mahdollisia, mutta ne vaikuttavat järjestelmäarkkitehtuuriin ja integraatioihin.
Tulostusratkaisu ei ole one size fits all
Tulostamiseen vaikuttaa yllättävän moni asia, kuten pakkausmateriaali, pakkaustyyppi, linjaston nopeus ja koko tuotantoympäristö.
Joissain tapauksissa nykyinen laitteisto riittää pienillä muutoksilla. Toisinaan tarvitaan päivityksiä, esimerkiksi tulostuspään vaihtoa tai suurempaa tulostusaluetta. Siksi tärkein ensimmäinen askel on esiselvitys siitä, mitä nykyinen ympäristö mahdollistaa ja mitä tarvitaan lisää.
Tässä kohtaa omat laitetoimittajat ovat usein paras sparrauskumppani, koska he tuntevat sekä laitteet että niiden rajoitukset.
Pakkaus vaikuttaa enemmän kuin helposti ajatellaan
Kaikki pakkaukset eivät käyttäydy samalla tavalla tulostuksen näkökulmasta.
Tasaisille pinnoille, kuten kartongille tai etiketeille, laadukas tulostus on yleensä helpompi toteuttaa. Sen sijaan joustavat ja erityisesti läpinäkyvät materiaalit tuovat mukanaan haasteita. Koodi voi olla teknisesti helppo tulostaa, mutta sen luettavuus voi kärsiä esimerkiksi taustan vuoksi.
Tämä ei tarkoita, etteikö ratkaisu olisi mahdollinen, vaan se vaatii enemmän suunnittelua ja testausta. Hyvä uutinen on, että teknologia kehittyy nopeasti, ja samalla myös vaihtoehdot paranevat.
Koodin toimivuus pitää varmistaa
Yksi kriittisimmistä asioista linjastotulostuksessa on verifiointi. Jokainen koodi, joka lähtee tuotannosta eteenpäin, pitää pystyä lukemaan.
Ilman verifiointia riski on merkittävä. Jos tulostus ei ole kunnossa, voi kokonainen tuotantoerä päätyä markkinoille koodeilla, joita ei pystytä lukemaan tai joiden sisältö on väärä. Tämän vuoksi linjastolla tulisi tehdä jatkuvaa, niin sanottua in-line-verifiointia. Sen avulla varmistetaan, että koodi on luettavissa ja sisältö on oikea.
Lisäksi rinnalle suositellaan tarkempaa, standardin mukaista verifiointia, jota tehdään otantana tuotannosta. Kaikkia tuotteita ei ole realistista tarkistaa manuaalisesti, mutta säännöllinen näytteenotto auttaa varmistamaan laadun ja tunnistamaan mahdolliset ongelmat ajoissa.
Huomioitava kokonaisuuden suunnittelussa
Yksi keskeinen oppi GS1 2D-koodin käyttöönotoista on se, että näitä asioita ei kannata ratkaista vasta käyttöönoton suunnittelun loppuvaiheessa. Koodin sijoittaminen pakkaukseen, tulostimen kyvykkyydet, materiaalin vaikutukset ja verifiointi muodostavat kokonaisuuden, joka toimii vain, jos kaikki osat on mietitty yhteen. Kun esiselvitys tehdään ajoissa ja ratkaisut suunnitellaan kokonaisuutena, käyttöönotto sujuu huomattavasti hallitummin.
Lue myös sarjan edelliset blogikirjoitukset:
GS1 2D-koodi pakkauksessa – mitä merkinnässä ja sijoittelussa kannattaa huomioida
