GS1 2D-koodi ja kuluttajasisältö – miten ohjaus verkkoon kannattaa toteuttaa
Tavallisesti QR-koodissa logiikka on yksinkertainen: koodiin on tallennettu yksi verkkosivuosoite, johon sen skannaaja ohjataan. GS1 2D-koodissa ajattelutapa on erilainen.
GS1 2D-koodiin ei sisällytetä suoraan lopullista verkkosivua, vaan standardin mukainen yksilöivä osoite (URI). Tämä URI-rakenne on määritelty GS1 Digital Link -standardissa ja on välttämätön, jotta koodi toimii yhteensopivasti eri järjestelmissä.
URI sisältää myös URL-verkko-osoitteen, jonka osalta yrityksellä on enemmän valinnanvapautta. Käytännössä URL voi olla mikä tahansa, mutta GS1:n vahva suositus on käyttää yrityksen omaa domainia ja erottaa se omaksi alidomainikseen (esimerkiksi id.yritys.fi).
URI:n kautta käyttäjä ohjataan eteenpäin varsinaiseen sisältöön, ja uudelleenohjaus siitä muodostaa koko ratkaisun ytimen.
Uudelleenohjaus tuo joustavuutta
Uudelleenohjauksen etu on yksinkertainen mutta merkittävä: koodia ei tarvitse muuttaa, vaikka sisältö muuttuu.
Pakkaukset voivat olla markkinoilla päivistä ja viikoista jopa vuosiin. Samaan aikaan verkkosivut kehittyvät, rakenteet muuttuvat ja tietosisältö päivittyy. Ilman uudelleenohjausta tämä tarkoittaisi, että pakkauksissa olevat koodit vanhenevat nopeasti.
Uudelleenohjauksen ansiosta sisältöä voidaan päivittää ja kehittää jatkuvasti ilman muutoksia pakkaukseen.
Ohjaus voidaan toteuttaa verkkosivueditorilla tai resolverilla
Uudelleenohjauksissa kyse ei ole uudesta teknologiasta, vaan tutusta verkkomaailman käytännöstä. Nyt sitä vain hyödynnetään osana tuotteen viivakoodin hallintaa.
Uudelleenohjauksen voi toteuttaa alussa hyvinkin kevyesti, esimerkiksi yksittäisinä ohjauksina verkkosivueditorin kautta. Tämä toimii, kun tuotteita ja siten myös GS1 2D-koodeja on vähän.
Kun GS1 2D-koodien määrä kasvaa, niiden hallinta verkkosivueditorilla voi muuttua työlääksi. Tällöin tarvitaan keskitetympi ratkaisu, niin sanottu resolver-palvelu, jonka avulla ohjauksia voidaan hallita järjestelmällisesti ja integroida osaksi tuotetiedon hallintaa.
Resolverin voi toteuttaa itse hyödyntämällä GS1:n tarjoamaa avointa lähdekoodia, tai vaihtoehtoisesti ratkaisun voi hankkia palveluna ulkopuoliselta toimittajalta.
Sen lisäksi, että resolverin avulla voidaan hallita, mihin verkko-osoitteeseen koodi ohjaa, sen avulla voidaan myös ohjata koodin skannaajia eri sisältöihin tilanteen mukaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuluttaja ohjataan automaattisesti oikeankieliselle sivulle tai eri markkinoilla eri sisältöihin. Ohjausta voidaan jopa mukauttaa sen mukaan, skannataanko koodi myymälässä tai varastossa.
Domain ei ole vain tekninen yksityiskohta
Yksi tärkeä päätös liittyy siihen, mitä domainia GS1 2D-koodin URL-osoitteessa käytetään. Suositus on selkeä: käytä yrityksen omaa domainia.
Kun koodi sisältää yrityksen tai brändin oman osoitteen, GS1 2D-koodin omistus ja hallinta pysyvät omissa käsissä. Domainilla on myös vaikutusta kuluttajan luottamukseen. Kun koodi ohjaa tuttuun domainiin, kokemus tuntuu luotettavammalta kuin tilanteessa, jossa ohjaus menee täysin tuntemattomaan osoitteeseen.
Kuluttajakokemus ratkaisee, käytetäänkö koodia
Perinteinen EAN-viivakoodi on ennen kaikkea toimitusketjun työkalu, kun taas GS1 2D-koodi toimii myös suorana linkkinä kuluttajaan. Sen hyödyt realisoituvat kuitenkin vasta silloin, kun koodi tarjoaa kuluttajalle aidosti lisäarvoa.
Heikoin mahdollinen toteutus on sellainen, jossa koodi avaa sivun, joka toistaa pakkauksessa jo olevan tiedon. Tällöin kuluttajalle ei synny mitään syytä käyttää koodia uudelleen.
Toimiva toteutus lähtee siitä, että sisältöä tarjotaan enemmän kuin pakkaukseen mahtuu, esimerkiksi lisätietoa tuotteesta, vastuullisuustietoja, reseptejä, käyttövinkkejä, inspiraatiota ja kampanjoita. Kun sisältö on relevanttia, GS1 2D-koodi ei ole vain tekninen elementti, vaan siitä tulee osa asiakaskokemusta.
On hyvä myös muistaa, että GS1 2D-koodin käyttö ei ole vielä kuluttajille tuttua. Siksi pakkauksessa kannattaa kertoa, miksi GS1 2D-koodi kannattaa skannata. Selkeä kehote ja laadukas sisältö voivat ratkaista paljon, sillä ne auttavat kuluttajaa ymmärtämään koodin hyödyn heti ensimmäisellä kerralla.
Lue myös sarjan edelliset blogikirjoitukset:
GS1 2D-koodi pakkauksessa – mitä merkinnässä ja sijoittelussa kannattaa huomioida
GS1 2D-koodi ja muuttuva tieto – mitä linjastotulostuksessa pitää ratkaista
