Tutkimus: Todennettu eläinten hyvinvointitieto voi vahvistaa suomalaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus tarkasteli eläinten hyvinvointitiedon jakamista ruokaketjussa teknisestä, taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Siinä testattiin hypoteesia, jossa eläinten hyvinvointitieto hallitaan hajautetusti ja linkitetään tuotteisiin hyödyntäen globaaleja GS1-standardeja. Hypoteesissa keskeistä oli tiedon säilyttäminen sen syntypaikassa ja jakaminen standardien, kuten GLN-yksilöintikoodien (Global Location Number) ja GS1 2D-koodien avulla.

Tulokset osoittavat, että GS1-standardeihin perustuva eläinten hyvinvointitiedon malli on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja voi tarjota merkittäviä hyötyjä. Mallin menestys kuitenkin edellyttää koko ruokaketjun yhteistyötä, oikeudenmukaista kannustemallia sekä selkeää ja harkittua kuluttajaviestintää. Tutkimus suosittelee vaiheittaista etenemistä ja pilotointeja ratkaisun käytännön toimivuuden varmistamiseksi.

Hajautettu tiedonhallinta tuo luotettavuutta ja tehokkuutta

Tutkimuksen perusteella eläinten hyvinvointitiedon hajautettu tiedonhallintamalli on teknisesti perusteltu vaihtoehto verrattuna keskitettyihin tietokantoihin tai kahdenvälisiin integraatioihin. Mallissa hyödynnetään todennettavia valtuutuksia (Verifiable Credentials), joiden avulla tieto voidaan jakaa turvallisesti ja hallitusti.

Hajautettu malli:

• parantaa tiedon luotettavuutta ja tietoturvaa
• mahdollistaa sertifiointi- ja auditointitiedon jakamisen ilman liikesalaisuuksien avaamista
• tukee ratkaisun skaalautuvuutta kansallisesti ja kansainvälisesti

Alkutuotanto: Korkea hyvinvoinnin taso, mutta kannustimet ratkaisevat

Haastattelututkimuksen mukaan suomalaisilla maatiloilla eläinten hyvinvointi on jo korkealla tasolla ja sitä seurataan aktiivisesti esimerkiksi Naseva-järjestelmän sekä tiloilla käytössä olevan sensoriteknologian avulla. Sen sijaan tiedon jakamiseen liittyvät standardit, kuten GLN-koodit, ovat tuottajille vielä pitkälti tuntemattomia.

Tuottajien suhtautuminen uuteen sertifiointi- ja tiedonjakomalliin on varauksellista ja vahvasti sidoksissa taloudellisiin kannustimiin. Sertifioinnin koetaan olevan hyväksyttävää vain, jos se näkyy konkreettisena taloudellisena hyötynä, esimerkiksi parempana tilityshintana. Riskinä nähdään lisätyö ilman vastaavaa korvausta sekä mahdollisuus, että järjestelmä leimaa osan tuottajista, vaikka lakisääteiset vaatimukset täyttyisivät.

Teollisuus ja kauppa: Todennettu tieto hyvinvoinnista tukee vientiä ja auttaa prosessien kehittämisessä

Elintarviketeollisuudelle ja kaupalle ehdotettu sertifiointi- ja tiedonjakomalli tarjoaa selkeitä liiketoiminnallisia hyötyjä. Teollisuus näkee standardoidun tiedonkulun ja GS1 2D-koodien käyttöönoton keinona parantaa prosessien tehokkuutta, tuoteturvallisuutta ja jäljitettävyyttä. Erityisesti vientimarkkinoilla todennettu eläinten hyvinvointitieto nähdään kasvavana kilpailuetuna suomalaisille tuotteille.

Kaupan näkökulmasta GS1 2D-koodit mahdollistavat tarkemman erä- ja päiväyshallinnan. Pilottien perusteella tämä on vähentänyt ruokahävikkiä merkittävästi. Lisäksi läpinäkyvä tiedonvälitys vahvistaa kuluttajaluottamusta. Haasteena on kuitenkin kuluttajien rajallinen maksuhalukkuus: eläinten hyvinvointi koetaan tärkeäksi, mutta hinta ohjaa edelleen ostopäätöksiä vahvasti.

Yhdenmukaisuus ja vertailtavuus ovat eduksi, ja korkeamman hyvinvoinnin mallit tuovat kuluttajalle ja teollisuudelle selkeyttä sekä uuden kilpailutekijän.
– Haastatteluun vastannut henkilö

Yritysten valmiudet vaihtelevat – vaiheittainen eteneminen on avain

Tutkimus osoittaa, että suurilla yrityksillä on paremmat valmiudet ottaa käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kun taas pienille ja keskisuurille yrityksille investoinnit ja osaamisvaatimukset voivat olla merkittävä kynnys.

Tutkimuksessa tunnistetaan kolme erilaista toteutusskenaariota, joista osittain dynaaminen malli nähdään nykytilanteessa tasapainoisimpana ratkaisuna kustannusten ja hyötyjen näkökulmasta. Onnistunut käyttöönotto edellyttää koko ketjun laajuista yhteistyötä sekä ratkaisujen integrointia olemassa oleviin rekistereihin ja prosesseihin.

Tutkimuksen keskeiset havainnot

• Eläinten hyvinvointi on koko ruokaketjun yhteinen tahtotila.
• Kuluttajat ovat kiinnostuneita hyvinvointitiedosta, mutta maksuhalukkuus on rajallinen.
• Vientimarkkinoilla on merkittävää potentiaalia, jos malli on kansainvälisesti tunnistettava.
• Viestinnän epäonnistuminen on merkittävä riski – liian yksityiskohtainen tieto voi jopa heikentää kilpailukykyä.