GS1 Australian tutkimus todisti: yhteentoimiva data on talouskasvun ratkaisu

Toimitusketjuja kehitetään usein logistiikan näkökulmasta. Harvemmin puhutaan siitä, mikä niitä ohjaa. Data. Ja vielä harvemmin siitä, mikä datan yhteentoimivuuden todellinen arvo on.

GS1 Australian julkaisema riippumaton taloudellinen analyysi kääntää katseen juuri tähän ja osoittaa, mitä tapahtuu, kun toimitusketjun data toimii aidosti yli yritysrajojen.

Vaikutus ei jää yrityksiin

Tutkimuksen keskeinen havainto on merkittävä: toimitusketjun datan standardit eivät ole vain operatiivinen työkalu, vaan talouden perusta. Tutkimuksen mukaan GS1-standardeihin perustuva toimitusketjun datan yhteentoimivuus tuo Australian talouteen vuosittain:

• 19–27 miljardin dollarin lisän bruttokansantuotteeseen  
• 6,4–9 miljardin dollarin kasvun vientiin
• 0,4–0,6 % pysyvästi matalammat kuluttajahinnat
• 833–1194 dollarin vuotuisen kasvun reaalipalkkoihin per henkilö
• 3,5–5,2 miljardin dollarin lisän verotuloihin  

Kyse ei siis ole yksittäisistä tehokkuushyödyistä, vaan vaikutuksesta, joka ulottuu koko kansantalouteen.

Miten tämä on mahdollista?

Keskeinen oivallus raportissa on, että arvo ei synny teknologiasta itsestään, vaan siitä, että tieto on yhteentoimivaa. Kun tuotteet, sijainnit ja toimijat yksilöidään samalla tavalla ja tieto liikkuu rakenteisesti yritysten välillä:

• manuaalinen työ ja virheet vähenevät
• päällekkäinen tiedon syöttäminen poistuu
• varastonhallinta ja ennustettavuus paranevat
• toimitusketjun läpinäkyvyys kasvaa.  

Tämä näkyy suoraan kustannuksissa, mutta vielä enemmän tuottavuudessa. Yritykset pystyvät tuottamaan enemmän vähemmillä resursseilla, mikä on talouskasvun ydin.

Yhteinen kieli mahdollistaa kaupankäynnin

Raportti kuvaa GS1-standardeja ”yhteiseksi kieleksi”, joka mahdollistaa tiedonvaihdon eri yritysten, järjestelmien ja maiden välillä. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jossa toimitusketjut ovat globaaleja verkostoja. Raaka-aineet, tuotteet ja tieto liikkuvat samanaikaisesti useiden toimijoiden ja maiden välillä.

Ilman yhteisiä pelisääntöjä järjestelmät eivät keskustele keskenään. 
Ilman yhteistä kieltä tieto ei liiku. 
Ilman liikkuvaa tietoa ei synny kilpailukykyä.

Datan standardit ovat sekä pelisääntöjä että kielioppi.

Potentiaali on vielä suurempi

Raportti kytkee standardit suoraan yhteen talouden keskeisimmistä kysymyksistä eli tuottavuuteen. Tuottavuuden kasvu määrittää pitkällä aikavälillä elintason kehityksen, mutta monissa kehittyneissä talouksissa, kuten Australiassa, sen kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tässä tilanteessa toimitusketjun data ei ole tekninen yksityiskohta, vaan osa ratkaisua tuottavuushaasteeseen. Kun tieto toimii paremmin, myös koko talous toimii paremmin.

Jos GS1-standardien käyttö Australiassa laajenee, vaikutus voi kasvaa merkittävästi. Mallinnuksen mukaan:

• vaikutus bruttokansantuotteeseen voisi nousta 36–50 miljardiin dollariin vuodessa
• hinnat voisivat laskea edelleen
• vienti ja palkkataso kasvaisivat lisää.

Merkittävä osa hyödyistä on siis vielä saavuttamatta.

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?

Suomessa keskustelu keskittyy usein digitalisaatioon, järjestelmiin ja yksittäisiin ratkaisuihin. GS1 Australian tutkimus nostaa esiin toisen näkökulman. Entä jos suurin pullonkaula ei ole teknologia, vaan se, miten tieto toimii yritysten välillä?

Yksittäinen yritys voi optimoida omat prosessinsa pitkälle. Mutta jos tieto ei ole yhteensopivaa muiden kanssa, suuri osa potentiaalista jää käyttämättä. Eikä yhteentoimiva data rakennu yksittäisissä projekteissa, vaan yhteistyössä yritysten, toimialojen ja julkisen sektorin välillä.

Suomen talouskehitys on ollut viime vuosina heikkoa, ja tuottavuuden parantamiseen etsitään keinoja. Yksi keskeinen mahdollisuus on siinä, miten tieto saadaan toimimaan sujuvammin yritysten välillä. Siksi datayhteistyö ei ole vain kehityshanke, vaan välttämätön osa maan kilpailukyvyn vahvistamista. Mitä laajemmin siihen sitoudutaan, sitä suuremmat hyödyt syntyvät koko taloudelle.

”GS1-standardit muuttavat datan yrityskohtaisesta resurssista yhteiseksi infrastruktuuriksi – ja juuri siksi niiden vaikutus näkyy koko kansantaloudessa.”