Tulevaisuuden tiedonvaihto vaatii uuden perustan

EAN-viivakoodi perustuu tuotteen yksilöivään GTIN-koodiin, joka mahdollistaa tuotteiden yksiselitteisen tunnistamisen kaikkialla maailmassa. Juuri tämä yhteinen tunniste on mahdollistanut sujuvan tiedonvaihdon eri toimijoiden välillä. GS1:n yksilöinnin koodien tapaan GTIN toimii avaimena siihen liitettyyn dataan: sama koodi avaa pääsyn eri käyttötapauksissa tarvittavaan tietoon.

Sama periaate jatkuu nyt tuotteiden viivakoodien seuraavaan vaiheeseen, GS1 2D-koodiin. Se ei ole vain uusi viivakoodityyppi, vaan tapa tuoda entistä enemmän tietoa käyttöön yhteisesti sovittujen standardien avulla.

Tämä perusajatus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan siirryttäessä kohti seuraavaa tehokkuusaskelta ja ratkaistaessa vihreän siirtymän edellyttämää systeemistä muutosta.

Suljettu sitoo, avoin skaalautuu

Suljettu järjestelmä on ratkaisu, jossa datan tunnisteet ja rakenne on määritelty teknologiatoimittaja- tai yrityskohtaisesti. Tällöin data ei ole yhteensopivaa muiden järjestelmien kanssa, eikä liiku niiden välillä ilman erillisiä muuntotaulukoita tai integraatioita.

Yhteentoimivuus puuttuu. 

Samalla syntyy helposti niin sanottu vendor lock -tilanne, jossa data, prosessit ja kehitys sitoutuvat yhteen teknologiatoimittajaan, mikä rajoittaa yrityksen mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää dataa joustavasti.

Tähän asti yritysten omat järjestelmät, teknologiatoimittajakohtaiset ratkaisut ja yksittäiset datamallit ovat kuitenkin pitkälti riittäneet. Tietoa kun on tarvittu ja jalostettu ennen kaikkea yrityksen sisällä tai kahden toimijan välillä.

Tilanne on kuitenkin muuttunut.

Sekä tehokkuusvaatimukset että vihreä siirtymä edellyttävät, että tietoa voidaan hyödyntää läpi koko arvoketjun raaka-aineista kuluttajalle ja takaisin. Tällöin tieto ei saa jäädä yksittäisiin järjestelmiin tai toimijakohtaisiin rakenteisiin.

Kun datan tunnisteet ja rakenteet perustuvat yhteisiin, avoimiin standardeihin, ne ovat kaikkien hyödynnettävissä. Tieto voi liikkua sujuvasti eri järjestelmien ja toimijoiden välillä.

Seuraava askel on otettava yhdessä

GS1 2D-koodi on yksi keskeinen mahdollistaja tässä muutoksessa. Se tuo enemmän tietoa suoraan tuotteeseen, mutta vielä tärkeämpää on se, että tieto, jonne koodi linkittää, on rakenteeltaan yhteismitallista ja hyödynnettävissä eri käyttötarkoituksissa. 

Juuri tässä näkyy GS1-standardien voima: samaa tietopohjaa voidaan hyödyntää useissa eri käyttötapauksissa ilman, että sitä tarvitsee rakentaa uudelleen jokaiseen tarpeeseen.

Kyse ei siis ole vain uudesta koodista, vaan uudesta tavasta rakentaa datan perusta. Kun tieto tuotetaan standardin mukaisesti jo lähteessä, sitä voidaan kerätä, yhdistää ja hyödyntää tehokkaasti koko arvoketjun läpi ilman päällekkäistä työtä.

Tämä askel ei kuitenkaan synny yksin.

Teknologiatoimittajien on tehtävä yhteistyötä ja rakennettava ratkaisuja yhteisten standardien varaan. Yritysten puolestaan on edellytettävä tätä, sillä muuten kehitys jää helposti teknologiatoimittajakohtaisten ratkaisujen varaan ja riski vendor lock -tilanteista säilyy.

Tule mukaan yhteistyöhön

Lopulta kyse ei ole teknologiasta, vaan suunnasta.

Yritys voi olla aktiivinen toimija, joka osallistuu yhteiseen kehittämiseen, vaikuttaa ratkaisuihin ja rakentaa osaamistaan ajoissa. Tai se voi jäädä odottamaan, jolloin muutos tulee ulkoa ja usein liian nopeasti. Silloin kiinniottaminen ei ole vain vaikeaa, vaan pahimmillaan liiketoiminnalle kohtalokasta.

Food Data Finland -hankkeessa rakennetaan yhdessä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhteentoimivan datan koko ruokaketjussa. Mukaan lähtemällä pääset vaikuttamaan siihen, millaiselle perustalle tulevaisuuden tiedonvaihto rakentuu ja varmistat, että yrityksesi on osa muutosta, ei sen kohde.

”Kyse ei ole siitä, kuinka monta dataratkaisua tai IT-järjestelmää yrityksellänne on, vaan siitä, puhuvatko ne samaa kieltä. Ilman yhteisiä standardeja data ei liiku sujuvasti niiden välillä, ja silloin myöskään liiketoimintanne ei skaalaudu tehokkaasti.”