Blogi

Vihreä siirtymä edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin datayhteistyötä

Jukka Kehusmaa, GS1 Finland
Kun sääntely edellyttää tietoa alkutuotannosta teollisuuteen, kauppaan, kuluttajille ja viranomaisille asti, kyse ei ole enää yhden organisaation järjestelmämuutoksesta. Kyse on koko ruokaketjun yhteisestä datainfrastruktuurista, ja silloin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.

Vihreä siirtymä ja uusi EU-sääntely lisäävät nopeasti sitä, millaista tietoa yritysten ja viranomaisten on pystyttävä tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään. Vaatimukset eivät koske vain yksittäisiä yrityksiä, vaan koko ruokaketjua, sillä tarvittava tieto syntyy eri toimijoiden prosesseissa ja niiden välillä. Silti keskustelu keskittyy usein yksittäisiin velvoitteisiin, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta muutoksesta: siitä, miten data liikkuu koko ruokaketjussa.

 

Yhteistyö on aloitettava ajoissa

Ruokavirasto, Elintarviketeollisuusliitto ja GS1 Finland laativat vastikään selvityksen, jossa EU:n metsäkatoasetusta tarkasteltiin esimerkkitapauksena julkisen ja yksityisen sektorin datayhteistyöstä. Selvityksen mukaan dataratkaisuja rakennetaan tällä hetkellä usein säädöskohtaisesti, mikä johtaa pirstaleisiin ratkaisuihin, päällekkäiseen työhön ja ylimääräisiin kustannuksiin koko ruokaketjussa.

Selvityksen myötä syntyi johtopäätös, että datakysymykset pitäisi ottaa mukaan jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Jos tietotarpeita ja tietolähteitä tarkastellaan vasta toimeenpanon kynnyksellä, yrityksille kuin myös valvovalle viranomaiselle jää liian vähän aikaa valmistautua. Samalla viranomaisille ei synny riittävää näkyvyyttä siihen, miten tieto käytännössä syntyy yritysten prosesseissa, jolloin päädytään vaatimuksiin, jotka vain kumuloivat kustannuksia.

 

Ennakoiva yhteistyö estää päällekkäisyyden

Selvityksen keskeisenä tuloksena syntyi yhdeksän suosituksen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sääntelyn valmistelussa ja toimeenpanossa. Suosituksissa korostuvat erityisesti datanhallinnan huomioiminen jo lainsäädännön valmistelussa, yhteistyörakenteiden vahvistaminen sekä pysyvän koordinaatioryhmän perustaminen.

Kun datavaatimuksia, tietolähteitä ja teknisiä toteutuksia tarkastellaan riittävän varhaisessa vaiheessa, voidaan välttää tilanteita, joissa yritykset joutuvat rakentamaan kiireessä uusia ratkaisuja ja viranomaiset kehittävät päällekkäisiä järjestelmiä erillään toimialan kehitystyöstä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen valmistelu auttaa myös tunnistamaan, missä data syntyy, miten sitä voidaan hyödyntää ja millaiset ratkaisut toimivat käytännössä koko arvoketjussa.

 

Food Data Finland rakentaa ruokaketjun yhteistä datainfrastruktuuria

Suomessa Food Data Finland -verkoston yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten ruokaketjun toimijat voivat kehittää ratkaisuja yhdessä. Sen tavoitteena on rakentaa yhteentoimivaa datainfrastruktuuria, joka tukee sekä yritysten liiketoimintaa että sääntelyn toimeenpanoa.

Seuraava luonteva askel olisi saada myös viranomaiset tiiviimmin mukaan tähän yhteistyöhön. Kun yritykset ja viranomaiset kehittävät ratkaisuja yhdessä, voidaan jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa, millaista dataa sääntelyn toimeenpano edellyttää ja miten tieto saadaan liikkumaan koko arvoketjussa tehokkaasti.

 

Kun muutos koskee koko ruokaketjun dataa, ratkaisuja ei voi rakentaa yksin. Siksi vihreän siirtymän toteuttaminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Ruokavirasto, ETL ja GS1:

Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky ja EU-sääntelyn lisääntyvät datavaatimukset edellyttävät uutta tapaa valmistella ja toimeenpanna lainsäädäntöä.