Parhaimmat ohjeet järjestelmäkehityksessä määrittelyn tekemiseen ovat ”sitä saat mitä pyydät” ja ”älä oleta, vaan kerro mitä haluat”. Työssäni tämä tulee esiin, kun kuvaan järjestelmään haluamaani toimintoa, ja se pitää kuvata kaikilta osin siten, että sen toteuttaja pystyy määrittelyn mukaan...
Palvelukehityspäällikkö Mirva Alatyppö kutsuu itseään standardinkehittäjäksi ja standardinvartijaksi – jopa standardihörhöksi. Hän myös tunnustautuu uutuustuotebongariksi sekä allergeenien kyttääjäksi. Standardielämää-blogisarjansa ensimmäisessä jutussa Mirva kertoo, mikä yritys GS1 oikein on.
Tiistaina vietetyn Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi aiheekseni valikoitui tällä kertaa Suomen tietomalli. Tietomalli on määritelmä siitä, mitä tietoja tallennetaan, ja miten niitä käsitellään. Tiedon toimittajat antavat tietoja tuon vaatimuksen mukaisesti ja tiedon vastaanottajat pystyvät sen...
Onko kyseessä oleva siemen pellolle kylvettävä vai salaattiin ripoteltava? Onko kyseessä lääkinnällinen laite vai kosmetiikan tuote? Nämä ovat kysymyksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun tuotteita luokitellaan. Yksi tuoteluokituksista on GS1:n ylläpitämä GPC, jota käytetään tuotteiden tunnistamisessa...
Mitä eroa on tietomallilla ja Synkalla? Tuotetietopalvelu on ohjelma tai palvelu, jota käytetään tuotetietojen välittämiseen, eli tässä tapauksessa Synkka. Se, mitä palvelussa välitetään, tulee tietomallista. Voisi siis sanoa, että tietomalli on Synkan sydän ja sen muut toiminnot palvelun keho...
GS1 Global Data Synchronisation Network (GDSN) on tuotetietoa tarjoavien tietopankkien verkosto (mukana mm. Suomen Synkka), joka ympäröi meitä kuin kauhuelokuvien sumu. Kun hiukan ymmärtää GDSN:ää, ei se enää olekaan kauhuelokuva, vaan romanttinen raina, jossa sumusta opastetaan tie täydellisen...
Välillä kun tulee pyyntö lisätä standardiin uusi tieto, on kuvitelma sellainen, että se tulee yhtä nopeasti kiitäen kuin Annimari Korte pika-aidoissa. Tilanne on kuitenkin se, että standardikehitys on enemmän kuin Jarkko Kinnunen 50 kilometrin kävelyssä. Sinnikkäästi parin kilometrin rinkiä kiertäen...
Monet tykkäävät mietelausetauluista. Niillä on tarkoitus nostaa mielialaa, tunnelmaa tai jotain. Live, Laugh, Love on aika tyypillinen esimerkki. Mutta mikä onkaan standardihörhön mietelausetaulu, johon katse kiinnittyy, kun nojaa taaksepäin ja siemaisee – yleensä jo väljähtynyttä – teetä ja...
GS1 Digital Link tarjoaa digitaalisen väylän ja keinon systemaattiseen kuluttajaymmärryksen rakentamiseen yhdistämällä fyysisen tuotteen verkossa olevaan tuotetietoon. Tämä mahdollistaa kuluttajakommunikoinnin entistä tehokkaammalla tavalla sekä antaa myös kuluttajille väylän kommunikoida tuotteiden...
2D-viivakoodit avaavat vaihtuvapainoisille tuotteille mahdollisuuden siirtyä hyödyntämään GS1:n globaalia GTIN-koodia (Global Trade Item Number) tuotteiden yksilöimiseksi, joka ei ole ollut mahdollista EAN-viivakoodin yhteydessä.
Mitä yhteistä on päivämäärillä 26.6.1974 ja 28.10.2021? Molemmat ovat omalta osaltaan merkkipaaluja modernin kaupankäynnin historiassa.
Metro on saksalainen tukkuliike, joka palvelee mm. horeca-asiakkaita lukuisilla markkinoilla Euroopassa ja Aasiassa.
2D-viivakoodia ei turhaan kutsuta älykkääksi viivakoodiksi.
Käytän itsestäni välillä termiä standardinvartija ja tässä toisessa blogikirjoituksessani voisin hiukan avata, mitä tuolla tarkoitan. Täytyykö standardia todella vartioida?
Omakohtaiset kokemukseni asiakaspalvelusta ovat B2B- ja B2C-aloilta yli 15 vuodelta. Siinä kerkeää olla monta, erilaista kohtaamista. En ole vielä ikinä kuullut, että asiakaspalvelu olisi helppoa. Toisille se on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Mikä sitten tekee asiakaspalvelijasta hyvän?
Yhteisen kielen, kuten GS1-standardien hyödyntäminen on tehokas tapa alentaa koko ekosysteemin kustannuksia ja saavuttaa kollektiivisesti kestävämpää toimintaa.
GS1:n Tuomo Kronbäck kirjoittaa omassa artikkelisarjassaan digistrategian välttämättömyydestä ja sen edellytyksistä sekä seurauksista.
Viidennen kerran järjestetty BIM World MUNICH -tapahtuma houkutteli marraskuiseen Müncheniin suuren määrän digitaalisista ratkaisuista kiinnostuneita rakentamisen, kiinteistöalan ja kaupunkikehityksen ammattilaisia.
Keskitetty tuotetietopalvelu on yhdessä sovittu tietomalli ja tuotetietokanta, jonne tavarantoimittajat tallentavat tuotetiedot sovittujen ohjeistusten sekä käytäntöjen mukaisesti, mistä ne toimitetaan sähköisesti eteenpäin vastaanottajille.
Tieni on johtanut erilaisiin tehtäviin, joissa kaikissa kielellä, ja sen avulla tapahtuvan merkityksen luomisella, on ollut keskeinen rooli. Standardien maailmaan sukellettuani olen löytänyt jälleen uuden kielen.
Kun tuotteen yksilöivä GTIN-koodi vaihdetaan, se pakottaa päivittämään tiedot kaikkialle. Näin kuluttajalle on tarjolla tieto juuri siitä tuotteesta, jota hän on ostamassa.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdytys on arvokas asia.
Standardien sisältöön vaikuttaminen parantaa koko toimialan kilpailukykyä kirittäen yrityksiä käyttämään resurssejaan tehokkaammin, kun koko toimialan tuottavuus- ja laatutasot nousevat.
Tulevaisuusajatteluun ei ole arjen kiireen keskellä helppo loikata. Sen hedelmällinen toteutus vaatii vuorovaikutusta, yhteistyötä ja välillä ajattelun kääntämistä ylösalaisin.
Koronavirus pakotti suuret kuluttajamassat siirtymään pikaisesti digitaalisten palveluiden käyttäjiksi ja mullisti muun muassa elintarvikkeiden verkkokaupan.
Tuomo Kronbäck jatkaa juttusarjaa digistrategian välttämättömydestä ja sen edellytyksistä sekä seurauksista.
Tuotteiden koodittamisella ja niiden yksilöinnillä palvellaan kuluttajia, jotta heille voidaan tilaus-toimitusketjun kautta tarjota haluttuja tuotteita.
Mitä oli ennen viivakoodeja?
Standardit, kuten valuutat ja GS1-standardikokonaisuus, ovat eri toimijoiden välisiä sopimuksia, joilla helpotetaan kaupan käyntiä, yhteisen ymmärryksen rakentamista ja tiedonkulkua toimijalta toiselle.
Asiakkaan huomioiminen ja arvostaminen ei vaadi paljon, mutta huonon palvelukokemuksen seuraukset voivat olla tuhoisia. Siksi hyvään palvelukokemukseen kannattaa panostaa.