Edellisessä purkkapakettia käsitelleessä blogikirjoituksessani kerroin, miten yhteinen kieli ja standardit mahdollistavat pakkausdatan sujuvamman liikkumisen arvoketjussa. Seuraava kysymys on monelle se tärkein: Mitä hyötyä siitä syntyy käytännössä?
Alkutuotannossa syntyy elintarvikkeen raaka-aineista paljon tietoa, joka kulkee toimitusketjussa eteenpäin esimerkiksi elintarviketeollisuudelle, kaupalle ja viranomaisille. Jotta tieto voidaan yhdistää oikeaan toimijaan ja sijaintiin myös organisaatioiden välillä, tarvitaan yhteinen tapa yksilöidä...
Elintarviketeollisuudessa tieto kulkee raaka-aineiden vastaanotosta tuotantoon, varastointiin ja edelleen kaupalle. Jotta tuotteisiin liittyvät tiedot voidaan yhdistää oikeisiin toimitusketjun toimijoihin ja sijainteihin, tarvitaan yhteinen tapa niiden yksilöintiin. GS1:n GLN-koodi on kansainvälinen...
Elintarvikkeen matkaan voi kuulua maatila, pakkaamo, tehdas, varasto, kuljetusyritys, jakelukeskus ja myymälä. Jokaisessa vaiheessa syntyy tietoa siitä, missä tuote on ollut ja kuka sitä on käsitellyt. Koska yritykset käyttävät usein omia tunnuksiaan toimipaikoilleen ja muille sijainneilleen, tiedon...
Kun GS1 Finlandin roolista puhutaan, keskustelu tiivistyy toisinaan GS1 Synkkaan. Se on ymmärrettävää: tuotetietopalvelu on monelle elintarviketeollisuuden ja kaupan toimijalle GS1:n näkyvin osa. GS1 Finlandin tehtävä on kuitenkin paljon yhtä palvelua laajempi.
Edellisessä purkkapakettia käsitelleessä blogikirjoituksessani tarkastelin purkkapaketin mukana kulkevaa tietoa ja totesin, että vaikka tieto on olemassa, se ei liiku sujuvasti arvoketjussa. Seuraava kysymys on ratkaiseva: miten tämä voidaan tehdä toisin?
Ruoan jäljitettävyysvaatimukset tarkentuvat eri puolilla maailmaa. Euroopassa jäljitettävyydellä on pitkä sääntelyperusta, ja kehitys etenee kohti yhä tarkempaa, digitaalisempaa ja nopeammin hyödynnettävää tietoa. Samansuuntaista kehitystä tapahtuu myös Yhdysvalloissa.
Ensimmäisenä syntyy varmasti ajatus, että siirtyminen GS1 2D-koodeihin tarkoittaa väistämättä koko laitteiston uusimista. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin usein huomattavasti helpompi.
GS1 2D-koodi ei ole pelkästään tapa tuoda tunnistetietoa pakkaukseen. Se on myös keino, jonka avulla kuluttaja ohjataan suoraan pakkauksesta tuotteen digitaaliseen sisältöön. Tässä kohtaa ratkaisevaa on se, mihin koodi vie, ja miten tämä ohjaus on toteutettu.
GS1 2D-koodin todellinen potentiaali avautuu vasta silloin, kun koodiin tuodaan mukaan dynaamista eli muuttuvaa tietoa, kuten sarja- tai eränumero ja päiväys. Tässä kohtaa siirrytään kuitenkin aivan eri maailmaan kuin pakkaukseen esipainetuissa viivakoodeissa. Samalla mukaan tulee uusia vaatimuksia...
GS1 2D-koodi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta onnistuminen ratkaistaan edelleen perusasioissa. Kun koodi tehdään teknisesti oikein, riittävän kokoisena ja sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti, se toimii luotettavasti koko ketjussa.
Kun tekoäly alkaa tehdä valintoja ihmisten puolesta, muuttuvat myös tuotteiden kilpailun pelisäännöt. Kun koneet keskustelevat keskenään, niitä eivät kiinnosta brändit vaan data. Tällöin tuotteet eivät kilpaile ainoastaan kuluttajien huomiosta, vaan myös tekoälyjen luottamuksesta.
Edellisessä purkkapakettia käsitelleessä blogikirjoituksessani tarkastelin, mitä tietoa yhdestä purkkapaketista tarvitaan ja miksi sen kuvaaminen yhteisellä tavalla on tärkeää. Seuraava kysymys on käytännönläheinen: missä tämä tieto syntyy ja miten se liikkuu?
Edellisessä purkkapakettia käsitelleessä blogikirjoituksessani tarkastelin paketin rakennetta ja totesin, että yksinkertaiselta näyttävä pakkaus koostuu useista eri osista ja materiaaleista. Seuraavaksi kysymys kuuluu: Mitä tietoa tästä kokonaisuudesta oikeastaan tarvitaan?
EAN-viivakoodi on yksi maailman onnistuneimmista datan standardeista. Sen voima ei ole ollut teknologiassa itsessään, vaan siinä, että se on ollut kaikille yhteinen. Yksi koodi, joka on tuonut yrityksille tehokkuutta ja säästänyt kustannuksia. Siinä on standardien voima.
GS1 2D-koodin käyttöönotossa tärkeintä ei ole vauhti vaan suunta. Yritykset voivat edetä omista lähtökohdistaan – vaiheistetusti tai suoraan täysillä – kunhan liikkeelle lähdetään nyt.
GS1 2D-koodista puhutaan suurena muutoksena ja syystäkin. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan jakaa tietoa toimitusketjussa ja kuluttajille. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa yksi asia: liikkeelle ei tarvitse lähteä vaikeimman kautta.
Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon tietoa yhteen purkkapakettiin liittyy. Tietoa on itse asiassa paljon, ja sitä tarvitaan monessa paikassa. Siksi tiedon pitäisi liikkua sujuvasti koko arvoketjussa.
Data on toimitusketjujen näkymätön infrastruktuuri, jonka merkitys jää usein huomaamatta. GS1 Australian tutkimus osoittaa kuitenkin konkreettisesti, miten yhteentoimiva data ei ainoastaan tehosta yritysten toimintaa, vaan vaikuttaa suoraan koko kansantalouden tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja...
Ruokaketjussa on käynnissä useita dataan liittyviä kehityshankkeita, joiden tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä. Samalla riskinä on, että kokonaisuus pirstaloituu, jos kehittämistä tehdään erillään toisistaan. Datan todellinen arvo syntyy vasta, kun se toimii yhteen koko ketjun tasolla.
Kun sääntely edellyttää tietoa alkutuotannosta teollisuuteen, kauppaan, kuluttajille ja viranomaisille asti, kyse ei ole enää yhden organisaation järjestelmämuutoksesta. Kyse on koko ruokaketjun yhteisestä datainfrastruktuurista, ja silloin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on ratkaisevan...
Projektin päättyessä fiilis on usein kaksijakoinen: toisaalta olo on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin, mutta toisaalta mielen perukoilla piilee pieni huoli. Mitä projektin tuotoksille tapahtuu, kun julkistustilaisuus on pidetty ja raportit toimitettu? Ottavatko yritykset tuotokset käyttöön, vai...
Vihreä siirtymä nähdään usein yksittäisinä säädöksinä, raportointivelvoitteina tai uusina vaatimuksina yrityksille. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta muutoksesta. Se muuttaa koko tapaa, jolla talous ja yhteiskunta toimivat. Kyse on systeemisestä muutoksesta.
Vuosi 2025 oli GS1 Finlandille vahvan tekemisen, yhteistyön ja tulevaisuuteen katsovan uudistumisen vuosi. Yritysten kasvava tarve yhtenäisille dataratkaisuille ja EU-tason lainvalmistelun tuoma epävarmuus loivat vaativan, mutta samalla mahdollisuuksia täynnä olevan toimintaympäristön. Näissä...
Viivakoodi on ollut vähittäiskaupan digitaalisen tiedonvaihdon selkäranka jo yli 50 vuoden ajan. Yksi nopea skannaus kassalla, ja tuote tunnistuu luotettavasti kaikkialla maailmassa. Nyt tämä tuttu toimintamalli on ottamassa seuraavan askeleen. Vuoden 2027 loppuun mennessä kaupan alan odotetaan...
Digitaalinen tuotepassi nähdään ennen kaikkea uutena sääntelyvaatimuksena. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta muutoksesta: tuotepassi luo perustan liiketoimintamallille, jossa kestävyys, jäljitettävyys ja asiakasarvo kytkeytyvät toisiinsa koko tuotteen elinkaaren ajan. Fashion360...
Fashion360-webinaarisarja kertoo yrityksille, mitä EU:n digitaalinen tuotepassi käytännössä tarkoittaa ja miten siihen kannattaa valmistautua. GS1 Finlandin CGO Laura Juntunen kokosi webinaarien keskeiset havainnot blogikirjoituksiksi ja tarkasteli niitä GS1-standardien näkökulmasta. Tässä toisessa...
Joskus käy niin, että kaikki näyttää hyvältä paperilla: projektille on laadittu kirkas tavoite, aikataulu on kohdillaan ja työvaiheet mietitty tarkasti etukäteen. On hyvä suunnitelma ja hyvä tiimi – mitä voisi muka mennä pieleen?
Yhä useampi kuluttaja pohtii mistä ruoka tulee, mitä se sisältää ja millaisia vaikutuksia sen tuotannolla on ympäristöön. Viranomaisetkin edellyttävät entistä kattavampaa tietoa näihin kysymyksiin. Food Data Finland -hankkeessa kehitetty Ruoan vastuullisuuden tietomalli tarjoaa käytännöllisen...
Fashion360-webinaarisarja tarjoaa yrityksille käytännönläheistä tietoa siitä, mitä EU:n digitaalinen tuotepassi käytännössä tarkoittaa ja miten siihen kannattaa valmistautua. GS1 Finlandin CGO Laura Juntunen kokosi webinaarien keskeiset havainnot blogikirjoituksiksi ja liitti ne osaksi keskustelua...