Projektielämää: Tulokset, jotka elävät vielä pitkään
Tämä kysymys on varmasti tuttu monelle projektipäällikölle, ja on meille GS1 Finlandissakin toistuva pohdinta. Vaikka projekteissa on syntynyt käytännönläheisiä tietomalleja, käyttöoppaita ja koulutuksia, olemme huomanneet, että niiden käyttöönotto asiakasyrityksissä ei tapahdu itsestään. Tuotosten juurruttaminen arkeen vaatii rohkeutta kohdata sekin, että "valmis projekti" on vasta alku.
Konkretia kantaa
Kun luomme projekteissa tiekarttoja tai opastamme yrityksiä uusien standardien ja toimintatapojen käyttöönotossa, teemme sen aina konkreettisuutta tavoitellen. Mitä pitää tehdä, missä järjestyksessä ja miten? Tavoite ei ole vain tuottaa dokumentteja, vaan auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ihan käytännön tasolla. On palkitsevaa kuulla palautetta yrityksiltä, että tuotokset todella auttavat arjessa. Ja joskus palautetta tulee yllättäviltäkin tahoilta, joille emme edes osanneet kuvitella työn olevan merkityksellistä.
Yksi tärkeä oppi on ollut se, että pelkkä lopputulosten jakaminen ei riitä. Olemme alkaneet suunnitella projekteihin jo ennalta seurantavaiheen. Tämä tarkoittaa sitä, että palaamme projektin jälkeen yritysten kanssa tarkastelemaan, miten tuotosten käyttöönotto etenee. Samalla voimme yhdessä pohtia, mitkä seuraavat askeleet ovat. Konkretian tavoittelu jatkuu: tarjoamme suosituksia ja ehdotamme tapoja, joilla yritys voi viedä kehitystä eteenpäin.
Kokemusten jakaminen vie eteenpäin
Onnistumisia on tärkeä juhlistaa ja tuoda näkyväksi. Järjestämme esimerkiksi webinaareja ja tapahtumia, joissa kerromme, miten kehittämisen tiekartalla ollaan edetty. Samalla kannustamme yrityksiä jakamaan kokemuksiaan – oli kyse onnistumisista tai haasteista. Avoimuus ja kokemusten jakaminen ovat avaimia siihen, että kehitys ei jää yhden yrityksen ponnistukseksi, vaan siitä voi oppia koko verkosto.
On hienoa huomata, miten projektien tulokset voivat elää ja kehittyä vielä pitkään. Esimerkiksi Ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartta -projektissa nojaamme vahvasti aiempiin projekteihin, kuten Ruoan vastuullisuuden tietomalli, GS1 2D-koodin hyödyntäminen kuluttajaviestinnässä ja Metsäkatoasetuksen edellyttämien tietojen kulku ruokaketjussa liittyvään työhön. Kaikki nämä ovat osaltaan rakentaneet vankkaa pohjaa, jolle nyt rakennamme uutta. Tämä on käytännön esimerkki siitä, miten projektin tulokset voivat kasvaa ajan myötä, ja miten yhteistyö tuottaa tuloksia, jotka elävät vielä pitkään.
Luottamus prosessiin
Vaikka projektin päättyessä ei aina voi nähdä tarkalleen, mihin sen tuotokset lopulta johtavat, yksi asia on varmaa: kehittämistyö ei ole sprintti, vaan maraton. Jokainen projekti vie meitä askeleen eteenpäin, ja joskus tärkein tulos onkin se, että luottamus prosessiin ja yhteistyöhön vahvistuu.
Jatketaan siis yhdessä rakentamista, askel askeleelta. Tulokset kyllä kestävät, kunhan niiden juurruttamiselle annetaan aikaa ja tilaa.
Projektielämää-blogisarjan kirjoittaja CGO Laura Juntunen on projekteissa kuin kotonaan. Hän on liiketoimintalähtöinen kehittäjä, joka löytää polun kaaoksen keskeltä ja kääntää tavoitteet teoiksi. Laura on kehittämisen ikiliikkuja, joka hyödyntää yhteiskehittämisessä palvelumuotoilun keinoja ja fasilitoinnin taitoja. Vahva arvoketjuosaaminen ja kyky keskittyä konkretiaan tekevät hänestä varsinaisen projektielämän veturin.
