Mitä tietoa yhdestä purkkapaketista oikeastaan tarvitaan?

Vastaus ei ole yksinkertainen. Ei siksi, että tieto olisi erityisen monimutkaista, vaan siksi, että samaa tietoa tarvitaan moniin eri tarkoituksiin.

Kun purkkapaketti kulkee arvoketjussa, siihen liittyvä tieto palvelee useita toimijoita. Elintarvikeyritys tarvitsee tietoa esimerkiksi pakkausmateriaalien määristä raportointia varten. Kauppa puolestaan hyödyntää tietoa kuluttajille annettavissa kierrätysohjeissa ja pakkausmerkinnöissä. Pakkausvalmistaja taas hallitsee tarkimmat tiedot materiaalikoostumuksista ja teknisistä ominaisuuksista. Samalla viranomaisvaatimukset edellyttävät yhä tarkempaa ja todennettavaa tietoa.

Yhdestä purkkapaketista muodostuu siis yllättävän laaja tietokokonaisuus.

Kun pakkaus puretaan dataksi

Jos purkkapakettia tarkastellaan tietonäkökulmasta, se voidaan jäsentää melko selkeästi. Pakkaus koostuu eri osista, esimerkiksi muovisesta blisteristä, metallikalvosta ja kartonkisleevesta. Jokaisella näistä on oma materiaalinsa, painonsa ja kierrätettävyysominaisuutensa. Näiden lisäksi voidaan tarkastella esimerkiksi materiaalien prosenttiosuuksia, kierrätetyn materiaalin määrää sekä erilaisia täydentäviä tietoja, kuten pinnoitteita tai sertifikaatteja.

Tällaisesta kokonaisuudesta muodostuu eräänlainen pakkausdatan ydin: tieto, jota voidaan hyödyntää monessa eri tilanteessa, kun se on kuvattu riittävän selkeästi.

Haaste ei ole tiedon puute vaan sen muoto

Monessa yrityksessä edellä luetellut tiedot ovat jo olemassa. Käytännössä tieto voi kuitenkin olla hajallaan eri muodoissa: Excel-taulukoissa, PDF-dokumenteissa tai yksittäisten asiantuntijoiden hallussa. Sama tieto saatetaan myös kuvata hieman eri tavalla eri asiakkaille tai eri käyttötarkoituksiin.

Erityisesti pakkaustoimijoille tämä näkyy konkreettisena työnä. Sama tieto joudutaan toimittamaan useille asiakkaille, mutta jokainen asiakas pyytää sitä hieman eri rakenteessa tai eri tarkkuudella. Lopputuloksena on paljon manuaalista työtä, vaikka itse tieto ei muutu.

Yksi tietopohja, monta käyttötarkoitusta

Tilanne muuttuisi olennaisesti, jos pakkaustieto kuvattaisiin yhteisellä tavalla. Kun pakkausmateriaalit ja -komponentit olisi kuvattu yhdenmukaisessa rakenteessa, sama tieto voitaisiin tuottaa kerran ja hyödyntää useaan käyttötarkoitukseen. Pakkaustoimija voisi jakaa saman tiedon useille asiakkaille ilman, että sitä tarvitsee muokata jokaiselle erikseen. Vastaavasti tiedon vastaanottaja saisi tiedon valmiiksi yhteismitallisessa muodossa, jota olisi helppo hyödyntää eteenpäin. Tieto ei siis muuttuisi jokaisessa siirrossa, ainoastaan sen käyttötarkoitus vaihtuu.

Rakenteinen ja harmonisoitu pakkausdata mahdollistaa tiedon hyödyntämisen rinnakkain esimerkiksi viranomaisraportoinnissa, tuottajavastuun laskennassa, kuluttajaviestinnässä ja toimitusketjun tiedonvaihdossa. Sen sijaan, että tietoa tuotettaisiin erikseen jokaiseen tarpeeseen, voidaan rakentaa yksi yhteinen tietopohja, josta tarvittavat tiedot poimitaan eri käyttötarkoituksiin.

Tämä on keskeinen muutos ajattelussa ja yksi syy siihen, miksi pakkausdata on nousemassa yhä tärkeämmäksi.

Miksi tämä on tärkeää juuri nyt?

Pakkaustietoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat nopeasti. Sääntely edellyttää tarkempaa ja todennettavaa tietoa, ja samaa tietoa tarvitaan yhä useammin useassa eri paikassa.

Ilman yhteistä rakennetta seurauksena on helposti päällekkäistä työtä, kasvavia kustannuksia ja epäyhtenäistä dataa. Yhteinen tapa kuvata tietoa puolestaan mahdollistaa sen, että olemassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin.

Purkkapaketin seuraava vaihe  

Nyt tiedämme, mitä tietoa yhdestä purkkapaketista tarvitaan, ja miksi sen yhtenäinen kuvaaminen on tärkeää. Seuraava kysymys on: Missä tämä tieto syntyy ja miten se liikkuu? Seuraavassa kirjoituksessani seuraan purkkapaketin mukana kulkevaa tietoa arvoketjussa ja tarkastelen, missä kohtaa tieto pysähtyy ja miksi.

Lue myös aiempi blogikirjoitus:
Purkkapaketti näyttää yksinkertaiselta – mutta onko se sitä?