Uutinen

Data on uusi öljy

Kuva-yhteinen-tietomalli-graafi
GS1:n Tuomo Kronbäck kirjoittaa omassa artikkelisarjassaan digistrategian välttämättömyydestä ja sen edellytyksistä sekä seurauksista.

Huhtikuussa 2011 yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Marc Andreessen kirjoitti Wall Street Journalissa artikkelin ”Ohjelmistot syövät maailmaa”. Hän väitti, että ohjelmistoyritykset ovat valmiita valloittamaan markkinataloudesta suuren osuuden. Ohjelmistot tulisivat toteuttamaan arvokkaimmat tehtävät myös perinteisillä toimialoilla, ja teknologiayritykset käärisivät voitot.

Vuonna 2011 tätä muutosta eivät tunnistaneet eivätkä hyväksyneet useimmat yritysjohtajat eivätkä edes kauppakorkeakoulut – sittemmin digitalisaation vaikutuksiin ja algoritmien merkitykseen on herätty kaikenkokoisissa yrityksissä, toimialasta riippumatta. 

”Kaikki” yritykset valmistavasta teollisuudesta palvelualoihin kehittävät nyt omia digistrategioita, mikäli sellaista ei ole jo valmiina. Karkeasti yleistettynä asiakasodotukset digitaalisille (oheis)palveluille sekä paineet tuottavuuden kehittämiselle ohjaavat muutosta. 

GS1:n asiakkaat odottavat B2B-palveluiden olevan yhtä vaivattomia ja helppokäyttöisiä kuin henkilökohtaiset verkkopankit tai puhelinten eniten käytetyt sovellukset - GS1:n päivitetyn strategian keskiössä ovat uudet digitaaliset palvelut ja nykyisten jatkuva kehittäminen.

Asiantuntijoiden kesken vaikuttaa syntyneen yksimielisyys siitä, että yritysten pitää investoida uuteen teknologiaan ja samanaikaisesti hylätä vanhoja johtamistapoja ja vakiintuneita organisaatiokulttuureita, jotta tilalle voi kehittyä uutta ”digikulttuuria” ja ketterämpiä prosesseja. 

Tietokoneista digitransformaatioon

Jokainen uusi digitaalisen tekniikan aalto, henkilökohtaisista tietokoneista Internetiin ja älypuhelimiin, on vaatinut yrityksiä mukauttamaan liiketoimintastrategiansa. Yritykset, jotka ovat pystyneet suunnittelemaan uudelleen liiketoimintansa ja organisoimaan työt uudelleen, ovat olleet suurimmat voittajat. 

Merkittävin tietotekniikan muutosvaikutus organisaatioihin johtuu lisääntyneestä kyvystä siepata ja luoda digitaalisia tietoja ja käyttää niitä liiketoimintaprosessien automatisointiin, koordinointiin ja optimointiin. Yritykset keräävät ja käyttävät enemmän dataa kuin koskaan, osittain siksi, että tiedonsiirto ja tallennus on nyt paljon edullisempaa kuin kymmenen vuotta sitten. 

Uusi kehitys koneoppimisessa ja tekoälyssä tarjoaa työkalut mallien tunnistamiseksi datasta ja mahdollisuuden luoda älykästä automaatiota, joka sopeutuu muuttuvaan kontekstiin. Kaikki tärkeimmät konsulttiyritykset ovat perustaneet big data- ja tekoäly-yksiköitä. Samoin yliopistot ja kauppakorkeakoulut ovat kehittäneet tutkinto-ohjelmia keskittyen liiketoiminta-analytiikkaan, joista valmistuneille on suuri kysyntä. Yrityksissä kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota algoritmien vaatiman datan hankkimiseen. Tästä luonnollisena jatkona tiedon jakaminen on noussut keskipisteeseen myös alihankinta- ja kumppaniyhteistyössä.

Vuonna 2017 The Economistin kannessa luki: "Data on uusi öljy". Vuonna 2021 COVID-kriisin jälkimainingeista syntyy varmasti lukuisia ekosysteemihankkeita ja erilaisia arvoketjujen kehityshankkeita – ja kaikissa niissä tärkeää on vaivaton, turvallinen ja toimiva tiedon jako.

Artikkelin kirjoittaja Tuomo Kronbäck toimii GS1:n operatiivisena johtajana vastuullaan palveluiden kehitys.