Datan arvo liiketoiminnassa – osa 2

Digitaaliteknologian vaikutus liiketoimintaan on usein näkyvissä asiakkaille tarjotuissa käyttöliittymissä. Ihmiskontakteja kuten myyntihenkilöstöä ja asiakaspalvelun edustajia korvataan erilaisilla itsepalveluratkaisuilla; verkkosivuilla, mobiilisovelluksilla ja chatboteilla. Samoin musiikki-cd:t, sanomalehdet ja paperikalenterit on korvattu puhelintemme sovelluksilla. Ilmeisin liiketoimintavaikutus näistä teknologioista on parannettu käyttäjäkokemus ja alhaisemmat kustannukset.

Kenties pitkäaikaisempi vaikutus syntyy kuitenkin näiden tekniikoiden uuden datan luonnista. Ohjelmistojen luoma data on äärimmäisen hienojakoista ja mahdollistaa tarkempaa reaaliaikaista analysointia liiketoimintaprosesseista algoritmien ja tietokoneoppimisen avulla kuin koskaan aikaisemmin. Yhtä aikaa tiedon tallentamisen ja ”ikuisen” säilyttämisen kustannukset ovat pudonneet vähäisiksi.

Tietojen kerääminen, luominen ja käyttö on ilmeistä päivittäistavaraketjujen toiminnassa. Koska kauppaketjut ovat investoineet digiteknologioihin, päätöksentekoprosessit ovat siirtyneet vähitellen kaupoista ja alueyksiköistä ketjuohjaukseen. Kanta-asiakaskortit ja pilvipalveluihin yhdistetyt myyntipisteet antavat kauppaketjuille mahdollisuuden kerätä reaaliaikaista tietoa koko verkostossaan, ja yhdistää näitä tietoja asiakastietoihin. Sosiaalisen median tiedot, verkkokauppojen selaustiedot ja asiakkaiden reaktiot digitaaliseen mainontaan mahdollistavat kauppaketjuille reaaliaikaisen sisällöntuotannon ja asiakkaiden tekemiin ostopäätöksiin vaikuttamista ennen itse ostotapahtumaa.

Datan ja algoritmien muutosvoima on vieläkin suurempi ja perustavanlaatuisempi kuin aikaisemmat teknologiset vallankumoukset.

Siinä missä perinteinen automaatio vähentää tehtävien kuluja ja aikaa, se ei koskaan tehnyt niistä ilmaisia. Digitalisoidut palvelut taas suoritetaan usein millisekunneissa ja hyvin vähäisillä kustannuksilla. Mikäli palvelu tai sen osa pystytään tuottamaan kokonaan ilman manuaalista työtä, se voidaan tarjota välittömästi ja jopa ilmaiseksi, kuten esimerkiksi VoIP-puhelinpalvelut, musiikin jakelupalvelu ja erilaiset pilvipalveluohjelmistot. Ohjelmistopalvelut, joissa ei ole manuaalisia työvaiheita, voidaan lisäksi skaalata nopeasti ja levittää maailmanlaajuisesti. Ohjelmistot eroavat lisäksi aikaisemmista automaatioteknologioista niiden kyvyllä koordinoida saumattomasti lukemattomia toisistaan ​​riippuvaisia ​​digitaalisia tehtäviä.

Tietojen hyödyntäminen on todellisuudessa kuitenkin vaikeaa, ja useilla toimialoilla kamppaillaan tosissaan hyötyjen realisoinnin kanssa. Teknologiset ongelmat johtuvat usein vääristä valinnoista tai osaamisen puutteesta. Dataan liittyvät ongelmat ovat yleensä tiedon oikeellisuuteen tai yhdisteltävyyteen liittyviä. Vanhoista tavoista poisoppiminen ja uusien digitaalisten palveluiden innovointiin liittyvät haasteet ovat esimerkkejä johtamisongelmista.

Uusi suosituksellinen ajattelutapa, jota Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen professori Henri Schildt kutsuu kirjassaan ”tietojen välttämättömyydeksi”, pakottaa johtajat priorisoimaan digitaalisen datan yli ihmisten havaintojen, algoritmit yli ihmisten intuitioiden ja älykkään automaation yli manuaalisen työn. Mikäli Henriä uskomme, on johtaminen todella ison muutoksen edessä ja näin ollen kenties merkittävin riski digistrategioille.

Artikkelin kirjoittaja Tuomo Kronbäck toimii GS1:n operatiivisena johtajana vastuullaan palveluiden kehitys.