50 vuotta paremman huomisen puolesta

Vuonna 1973 GS1-organisaation markkinoille tuoma viivakoodi muutti tapaamme tehdä ostoksia. Ostaminen nopeutui merkittävästi, kun hintojen näpyttelyn sijaan tuotteet voitiin skannata kassalla helposti ja sujuvasti. Nykyisin tuo symboli on yli miljardissa tuotteessa, se skannataan yli 10 miljardia kertaa päivässä ja tuotteet tunnistetaan sen avulla 150 maassa. "Piippaus" kassalla tunnetaan kaikkialla maailmassa. BBC kutsuukin viivakoodia yhdeksi 50 asiasta, jotka synnyttivät modernin talouden.

Kaikki viivakoodit voivat näyttää samalta, mutta voima on niiden sisällä. GS1:n maailmanlaajuisten standardien avulla viivakoodin skannaus yhdistää fyysisen tuotteen sen digitaaliseen tietoon. Viivakoodit ja niiden takana olevat standardoidut eli rakenteeltaan yhdenmukaiset tiedot mahdollistavat tehokkaat, luotettavat ja läpinäkyvät tietovirrat raaka-ainetuotannosta kauppaan.

Viivakoodi mullistaa jälleen maailman

Seuraavaksi GS1 tuo markkinoille uuden sukupolven viivakoodin, jolla on aiempaa laajempi tietosisältö. GS1 2D-koodi antaa perinteisiä viiva- ja QR-koodeja enemmän mahdollisuuksia tarjota kuluttajille, jälleenmyyjille, valmistajille ja viranomaisille yksityiskohtaisempaa ja räätälöityä tietoa. Kassapisteillä perinteisen viivakoodin tapaan toimiva GS1 2D-koodi voi auttaa kauppaa ja teollisuutta esimerkiksi tuoteväärennösten tunnistamisessa ja kiertotalouden edistämisessä.

Älypuhelimella skannatessa GS1 2D-koodi vie kuluttajan verkkoon, mistä hän voi löytää tarkempaa tietoa esimerkiksi juuri kyseisen tuotteen alkuperästä, ainesosista ja pakkauksen kierrättämisestä. Perinteisemmän kuluttajatiedon lisäksi viivakoodiin voidaan linkittää muun muassa tuotteen vastuullisuustietoja, kilpailuja, reseptejä ja alennuksia. Tämä uusi läpinäkyvyyden taso auttaa kuluttajia vertailemaan tuotteita nykyistä helpommin ja tekemään arvoihinsa perustuvia ostopäätöksiä.

Lue lisää älykkäämmästä viivakoodista

1971: GTIN-koodista sovittiin

1973: Viivakoodistandardista sovittiin 

Alan johtavat toimijat Yhdysvalloissa valitsivat yhden standardin tuotteiden tunnistamiseen. Tämä standardi on yhä käytössä ja tunnetaan nimellä GS1-viivakoodi. 

1974: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Yhdysvalloissa 

Kesäkuun 26. päivänä 1974 ensimmäistä kertaa maailmassa viivakoodi skannattiin tuotteesta ruokakaupassa. Tuote oli Juicy Fruit -purukumi.

1975: Ensiaskeleet Suomessa 

Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin tavarakoodiryhmä, jossa oli edustus kustakin kaupan ryhmittymästä (Kesko, OTK, SOK, Tuko) sekä neljästä teollisuusyrityksestä (Huhtamäki, Serlachius, Trans-Meri, Upo). Tavarakoodiryhmä toimi tavarakoodilautakunnan työvaliokuntana eurooppalaisen tavarakoodiyhteistoiminnan (EAN) kehittymisen seuraamisessa. 

1977: GS1-organisaatio perustettiin

Eurooppaan perustettiin virallinen yhdistys European Article Numbering Association (EAN), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi.

1983: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Suomessa

Kesäkuussa 1983 viivakoodi skannattiin ensimmäistä kertaa Suomessa, Elannon myymälässä Helsingissä.

Koska viivakoodit osoittautuivat vähittäistavarakaupassa luotettaviksi ja hyödyllisiksi, niitä alettiin käyttää myös tukkupakkauksissa. 

1989: GS1-järjestelmä laajeni sähköiseen sanomaliikenteeseen 

GS1 julkaisi ensimmäisen kansainvälisen elektronisen tiedonsiirron (EDI) standardinsa, joka luo tehokkaan, turvallisen ja automatisoidun tavan kauppakumppaneille saumattomasti vaihtaa tietoja ja kommunikoida keskenään.

1995: Ensimmäiset terveydenhuollon standardit kehitettiin 

GS1 laajeni terveydenhuoltosektorille ottamalla käyttöön standardeja, jotka parantavat potilasturvallisuutta, lääketuotteiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä sekä tehostavat toimitusketjuja.

1997: EAN Finland Oy perustettiin 

EAN Finland Oy perustettiin jatkamaan Keskuskauppakamarin tavarakoodilautakunnan työtä kansainvälisessä yhteistyössä. 

2002: Global standards -foorumi lanseerattiin 

Global Standards Management -prosessi otettiin käyttöön. Tämä globaali foorumi tarjoaa toimialoille neutraalit puitteet keskustella yhteisistä liiketoiminnan haasteista ja luoda uusia standardeihin perustuvia ratkaisuja.

2003: EPCglobal, Inc. perustettiin

EPCglobal, Inc. perustettiin innovoimaan ja kehittämään standardeja elektroniselle tuotekoodille (EPC) ja tukemaan radiotaajuustunnistusteknologian (RFID) käyttöä, mikä parantaa viime kädessä varaston tarkkuutta ja lisää toimitusketjun näkyvyyttä.

2004: Ensimmäinen 2D-koodi ja tietopankkien verkosto kehitettiin  

GS1 DataMatrix sai hyväksynnän ja se oli ensimmäinen GS1:n kaksiulotteinen viivakoodi.

GS1 Global Data Synchronization Network (GS1 GDSN®) lanseerattiin. Tämän tuotetietopankkien verkoston ansiosta yritykset yli maarajojen voivat jakaa tuotetietojaan.

2005: GS1-nimi otettiin virallisesti käyttöön 

Kansainvälisen muutoksen mukaisesti EAN Finland Oy muutti nimensä GS1 Finland Oy:ksi 

2014: Synkka-tuotetietopalvelun käyttöönotto

Synkka-tuotetietopalvelu otettiin käyttöön Suomessa. Synkka jatkoi 2004 käyttöön otettua Sinfos-palvelua. 

2015: Golli-palvelun käyttöönotto

Päivittäistavarakaupan tavarantoimittajien tarpeisiin luotu Golli-palvelu otettiin käyttöön. Sen avulla voidaan hoitaa tilausten käsittely ja tavarantoimitukset kokonaisuudessaan digitaalisesti.

2016: ETL ja PTY tulivat omistajiksi GS1 Finlandiin 

Keskuskauppakamari myi 82 % GS1 Finlandin osakekannasta Elintarviketeollisuusliitto ry ETL:lle sekä Päivittäistavarakauppa ry PTY:lle. Uudella omistusjärjestelyllä parannettiin yhteistyötä sekä lisättiin sitoutumista GS1 Finlandin palveluja kohtaan.

2020: GS1 Digital Link parantamaan kuluttajaviestintää

QR-koodeja hyödyntävä GS1 Digital Link -standardi kehitettiin yhdistämään kuluttajat räätälöityihin tietoihin verkossa.

2022: Food Data Finland -kasvumoottorihanke käynnistyi

Suomen dataa hyödyntävän ruokaketjun kehittämiseen tähtäävä kasvumoottorihanke perustettiin yhdessä kymmenen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan yrityksen ja organisaation kanssa.

2023: Viivakoodi 50 vuotta

GS1 juhlii viivakoodin 50-vuotispäivää yhdessä 116 maaorganisaation kanssa. Yli miljardissa tuotteessa on nyt GS1-viivakoodeja, jotka skannataan miljardeja kertoja päivittäin ympäri maailmaa.