Apua! Kummassa pullossa se itse lääke nyt olikaan...?

Lääkeinformaatiopalveluita tarjoava teknologiayritys Lääketietokeskus tunnetaan lääketietokannoistaan sekä lääkkeiden yksilöintitunnuksista Pohjoismaissa. Tarjoamalla ajantasaista ja räätälöityä lääketietoa Lääketietokeskus auttaa terveydenhuoltoa, lääkeyrityksiä, viranomaisia ja järjestelmätoimittajia työssään.

– Lääketietokeskuksella näemme, että parantaminen alkaa tiedosta. Tieto on johtamisen perusta ja auttaa organisaatioita kehittymään, tekemään yhteistyötä ja hyviä päätöksiä. Uskomme, että monia nykyisiä toimintoja voitaisiin tehdä vielä paremmin ja siksi tarjoamme palveluita ja ratkaisuja, joissa tieto on helposti hyödynnettävissä juuri niissä tilanteissa, missä sitä tarvitaan, kertoo Essi Kariaho, Lääketietokeskuksen CXO ja Director, Drug Information.

Lääketietokeskuksen viidenkymmenen asiantuntijan organisaatiossa Kariahon vastuulla on yhtiön palveluntuotanto ja -kehitys, joka tapahtuu kokonaan digitaalisissa ympäristöissä ja tehdään pääosin talon sisällä.

Parempaa lääkitysturvallisuutta primääripakkausten yksilöinnillä

EU:n lääkeväärennösdirektiivi edellyttää, että helmikuusta 2019 lähtien jokainen reseptilääkepakkaus merkitään yksilöllisellä tunnisteella, eli GTIN-koodilla. Lääketietokeskuksen lääketietokannoissa skannattu GTIN-koodi toimii avaimena lääkkeen tietoihin, kuten kauppanimeen, lääkemuotoon tai vaikuttavaan aineeseen. Nyt yhä useampi terveydenhuollon toimija toivoo myös lääkkeiden primääripakkauksiin yksilöiviä koodeja. 

Primääripakkausten yksilöinti auttaa lääkkeiden annostelussa: skannaamalla myös lääkkeiden sisäpakkausten koodeja voidaan varmistaa, että oikea lääke annetaan oikealle potilaalle oikeaan aikaan. Automaattinen antokirjaus mahdollistaa myös lääkehoidon seurantaa, ja on osa kansainvälistä siirtymää katkeamattomaan lääkehoidon prosessiin, millä varmistetaan lääkehoidon oikeellisuus ja turvallisuus.

– Tietyssä lääkepakkauksessa voi esimerkiksi olla viisi injektiopulloa. Kun näissä kaikissa primääripakkauksissa on tuotekoodit, hoitaja voi skannata yksittäisen injektiopullon ja olla varma, että lääke on oikea, vaikka ulkopakkaus olisikin  heitetty pois. Primääripakkausten koodit ovat hyödyllisiä myös sairaala-apteekeissa, missä lääkkeitä valmistetaan sekoittamalla lääkkeen ainesosat keskenään. Lukemalla esimerkiksi tietyn lääkkeen sisäpakkauksen koodit, sairaala-apteekeissa tiedetään, kummassa primääripakkauksen pullossa itse lääke on ja kummassa liuotin, ja voidaan olla varmoja, että oikeat ainesosat sekoitetaan toisiinsa, kuvaa Kariaho.

Yksilöinnin tarve tulee nyt terveydenhuollosta, ei lainsäädännöstä

Vuoden 2019 EU-direktiivin ansiosta monella lääketoimittajalla on tänään paljon paremmat valmiudet ottaa käyttöön primääripakkausten yksilöivät tunnisteet kuin ennen direktiivin voimaanastumista. Silti muutos tuo yrityksille kustannuksia ja edellyttää uusia toimintatapoja ja tiedon hallintaa. Lääketietokeskuksen Kariaho ei usko, että primääripakkausten yksilöinnistä tehdään omaa EU-direktiiviä pitkään aikaan, mutta näkee kuitenkin, että yksilöinti on lääketoimittajille kannattavaa, koska se selvästi helpottaa terveydenhuollon toimintaa ja parantaa lääketurvallisuutta, ja täten myös luultavasti huomioidaan myönteisesti sairaaloiden ja sairaala-apteekkien lääkehankinnoissa.

– Tanskassa sairaalakäytössä on vaadittu primääripakkausten yksilöintiä jo vuosia. Siksi osalla lääketoimittajista primääripakkausten yksilöinti on joidenkin lääkkeiden kohdalla suhteellisen vakiintunutta toimintaa, mutta osalla sitä vasta aloitellaan. Yksilöintivalmius riippuu paljon myös lääkkeestä – jotkut primääripakkaukset ovat todella pieniä ja niihin voi olla hankalaa saada tunnistetta mahtumaan. Tätä helpottaa kuitenkin uudet 2D-koodit, jotka vievät paljon vähemmän tilaa kuin lineaariset tuotekoodit.

Pienelle markkina-alueelle yhteistyö ja standardit ovat tärkeitä

Pohjoismaat ovat lääketietojen osalta kehittyneempiä kuin monet muut maat, ja täällä digitaalisia palveluita on käytetty terveydenhuollossa jo pitkään. On olemassa palveluita, mitä muualla juuri nyt vasta kehitetään, mutta mitä Suomessa on voitu käyttää jo kymmeniä vuosia. Vaikka onkin hienoa, että lääkkeisiin liittyviä palveluita digitalisoidaan Suomessa ripeää tahtia, Kariaho kuitenkin toteaa, että yhteistyö EU-maiden välillä, ja varsinkin Pohjoismaiden kesken, on lääkkeiden saatavuuden kannalta elintärkeää.

– Lääkeala on todella säädelty, toimijat ovat globaaleja ja EU:n sisällä lainsäädäntökehikko on suhteellisen samanlainen, joten lääketoimittajien toimintatapa koskee usein koko EU-aluetta. Pyrimme Pohjoismaissa mahdollisimman yhdenmukaisiin käytäntöihin, koska olemme lääkkeille pieni markkina-alue. Saadaksemme hyviä lääkkeitä, ei ole hyvä, jos meillä on suuria erityisvaatimuksia tai omia standardeja, joita ei ole missään muualla. Aina kun vaadimme jotain, asia pitää olla kunnolla mietitty.

Lääketietokeskus auttaa Suomessa ja Pohjoismaissa toimivia lääkeyrityksiä  perustelemaan pohjoismaisia toiveita omiin globaaleihin pääkonttoreihinsa. Lääkeyritysten ohjeistusten kokoamisessa GS1 on ollut yhtiölle tärkeä yhteistyökumppani. Kariaho kiittääkin GS1:stä hyvästä yhteistyöstä:

– Olemme vuosia tehneet yhteistyötä GS1:n kanssa ja pitäneet siitä hedelmällisenä. GS1:ltä saamme tietoa, miten globaalien standardien kehitys etenee. Tämä tieto on tärkeää juuri sen takia, ettemme luo Suomeen sellaisia asioita, jotka vain koskevat meitä vaan huomioimme myös kansainväliset tarpeet.

Kaipaatko lisää tietoa lääkkeiden primääripakkausten yksilöinnistä? GS1 tarjoaa tuotetunnisteiden käytöstä koulutusta – ota yhteyttä, niin kerron lisää!