GS1-standardit tukevat rautatieliikenteen turvallisuutta
VR:n mukaan vuonna 2022 tehtiin 13,2 miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen junamatkaa. Väyläviraston ratatilastojen mukaan tavaraa kuljetetaan rautateitse vuodessa yli 40 miljoonaa tonnia. Voidaan siis sanoa, että rautatieverkostomme ja sillä kulkeva junakalusto ovat kovassa käytössä, ja niiden toiminnalla on suoria vaikutuksia hyvin moniin meistä.
Suomessa valtion rautateiden kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaa Väylävirasto. Yksi viraston tärkeimmistä tehtävistä on liikenteen infran toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Väylävirasto pitää huolen, että rataverkko vastaa sille asetettuja turvallisuusvaatimuksia, ja että ratatyöt sekä rautatieliikenteen ohjaus hoidetaan turvallisesti. Tämän varmistaakseen Väylävirasto seuraa jatkuvasti rautatieturvallisuuden tilaa. Tapahtuneet vaaratilanteet ja onnettomuudet kootaan tietokantaan ja tiedoista tehdään turvallisuusanalyysejä. Vuosittain tehdään erillisiä turvallisuusselvityksiä tapahtumista, jotka ovat luonteeltaan joko vakavia tai toistuvia. Selvitysten ja analyysien tuloksena toimintaa, toimintatapoja ja ohjeistuksia kehitetään niin Väylävirastossa kuin koko rautatiealallakin.
Kalustoyksiköistä saadaan tietoa etäluettavan yksilöllisen tunnisteen avulla
Suomen raiteilla liikkuvan kaluston kuntoa on seurattu jo yli kymmenen vuoden ajan radan varrelle asennettujen ilmaisimien verkoston avulla. Näin voidaan toteuttaa ennaltaehkäisevää kunnossapitoa, joka parantaa rautatieliikenteen turvallisuutta.
Oleellinen osa turvallisuuden seurantaa ovat kaluston tunnistamisessa käytettävät RFID-tunnisteet. Kaikessa rataverkolla liikkuvassa kalustossa tulee olla RFID-tunniste, jonka avulla sen kuntoa valvotaan. RFID:llä tunnistetaan vaunuyksiköt, jolloin ne voidaan yhdistää radan varrella olevien ilmaisimien tarjoamiin mittaustietoihin ja jakaa tietoa edelleen sitä tarvitseville toimijoille.
Väyläviraston liikkuvan kaluston asiantuntija Hannu Heikkilä kertoo, että suurin ja tärkein syy RFID-tunnisteiden käytölle on se, että niiden avulla pystytään tarkasti identifioimaan mihin vaunuun esimerkiksi vikailmoitukset liittyvät. Tämä parantaa turvallisuutta, sillä sen avulla löydetään, missä vika on, ja tiedetään tehdä tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Esimerkiksi tieto akselilaakerin ylikuumentumisesta pystytään yhdistämään tiettyyn junavaunuun, jolloin se voidaan vaihtaa ennen rikkoutumista.
Standardoitu tietosisältö mahdollistaa tietojen jakamisen
Kun RFID-tunnisteissa käytetään standardoitua tietosisältöä, voidaan varmistaa niiden yhteentoimivuus eri toimijoiden välillä. Tämä mahdollistaa tietojen helpon jakamisen ja analysoinnin. Yhteneväinen tiedon muoto ja kansainvälisten standardien noudattaminen nähdään tärkeänä osana järjestelmää. Siitäkin huolimatta, että Suomen rautatieverkosto onkin maantieteellisistä syistä melko eristetty verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa junakalusto liikkuu jatkuvasti eri maiden välillä.
Väyläviraston julkaisemien Ratateknisten ohjeiden (RATO) mukaan RFID-tunnisteet on koodattava alla olevan taulukon mukaisesti. Tunnisteiden tietosisältö noudattaa GS1:n GIAI-standardia (Global Individual Asset Identification).
RFID-tunnisteissa tarvittavan omistajatunnuksen avulla valvontalaitteiden tuottama tieto pystytään jakamaan oikeille osapuolille, kuten esimerkiksi kaluston kunnossapitäjälle ja haltijalle. Omistajatunnuksella tarkoitetaan GS1-yritystunnistetta, jota voidaan käyttää kaikkien GS1-standardiin kuuluvien tunnistenumeroiden muodostamiseen. GS1-yritystunnisteita myy ja hallinnoi maailmanlaajuisesti GS1, jota Suomen osalta edustaa GS1 Finland.
Lisää aiheesta
