Standardielämää: Kansainvälistä yhteistyötä
Standardikehitystä tehdään työryhmissä, ja koska osallistujat ovat ympäri maailman, ei palaverien kellonaika ole ehkä optimaalisin. En valita, sillä paljon huonommin tuo aika sopii Australian edustajalle. Minun ei sentään tarvitse keskellä yötä osallistua palavereihin – se jo vaatii omistautumista.
Kansainvälinen kehittäminen on sekä standardin rikkaus että riesa. Välillä on haastetta saada asiat kuvatuksi niin, että se sopii kaikkien tarpeisiin. Toki osa asioista on aina aluekohtaisia tai jopa maakohtaisia. Suomi on markkina-alueena aika pieni, joten meidän ei kannata tehdä maakohtaisia räätälöintejä juurikaan. Globaalit yritykset ajavat vahvasti yhtenäisiä tapoja ilmoittaa asioita jokaisella markkinalla. Kuitenkin aina lainsäädäntöjen vaatimukset otetaan huomioon maittain.
Työryhmissä käsitellään ja äänestetään asioiden eteenpäin viennistä, vaikka kehitystarve koskisi vain yhtä maata. Eri tuotetietopankit lisäävät kaikki standardin lisäykset omaan tietokantaan, jotta tietoja voidaan siirtää eri tietopankkien välillä. Näissä työryhmissä olen päässyt kuulemaan esimerkiksi, mitä lainsäädännöllisiä eroja on Ranskan ja Kanadan juustojen tietojen ilmoittamisella. Tämä kuvaa hyvin, kuinka aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Ensin puhutaan Kanadan juustoista ja seuraava asia onkin sitten Suomen tarve saada kasviproteiini-koodiarvo tietylle koodilistalle. Työryhmiä on useita ja niillä on osalla linkityksiä keskenään.
Teemme Euroopan tasolla tiivistä yhteistyötä GS1-maiden kanssa. Tavoitteena on yhtenäistää tietojen ilmoittamista. Yhteistyö on välillä laajojen kokonaisuuksien miettimistä, kuinka ne ilmoitetaan kaikissa maissa, ja pystytäänkö tekemään ohjeistusta, joka kattaa kaikki maat. Välillä taas sähköposteissa viuhuu jonkin pienen detaljin kysymys, että annetaanko tätä tietoa teidän markkinallanne, ja onko siihen jotain ohjetta. Paljon mietimme sitä, kuinka voimme yhtenäistää eri maiden tietomalleja, ja mikä on mahdollinen aikataulu. Tietomallien yhtenäistäminen on erittäin hidasta työtä, sillä osalla markkina-alueista muutosten tekeminen on varsin haastavaa.
Parin viikon päästä pääsen näkemään kansanvälisiä kollegojani kasvokkain, kun GS1 Global Forum kokoaa edustajia kaikista 116 GS1-maasta Brysseliin. Seminaarin ohella odotan työryhmäpalavereita ja mielenkiintoisia keskusteluja eri maiden standardihörhöjen kanssa. Samassa yhteydessä muuten juhlimme viivakoodin ja GS1:n 50-vuotispäivää!
Standardielämää-blogisarjan kirjoittaja palvelukehityspäällikkö Mirva Alatyppö kutsuu itseään standardinkehittäjäksi ja standardinvartijaksi – jopa standardihörhöksi. Hän myös tunnustautuu uutuustuotebongariksi sekä allergeenien kyttääjäksi. Mirva on työskennellyt GS1:ssä ja sen edeltäjissä vuodesta 2003, joten hän todella tietää, miten GS1:n standardit ovat vuosien aikana eläneet.
