GS1:n historia

2021: Golli-palvelulla 400 asiakasta 

Erityisesti päivittäis- ja käyttötavarakaupan tavarantoimittajille luotu Golli-palvelu on saavuttanut 400 asiakkaan rajapyykin. GS1:n Golli on erityisesti päivittäis- ja käyttötavarakaupan tavarantoimittajille luotu palvelu, jolla tilausten käsittely ja tavarantoimitukset hallitaan kokonaisuudessaan sähköisesti. Palvelu soveltuu yhtä lailla pienten kuin suurempienkin yritysten tilaus- ja toimitusprosessin tarpeisiin.

2020: Synkka-palvelulla 900 asiakasta

GS1:n Synkka-tuotetietopalvelu saavutti lokakuussa 900 asiakkaan rajan. Synkka on keskitetty palvelu tuotetietojen välittämiseen ja vastaanottoon tavarantoimittajille, maahantuojille, tukuille, kaupparyhmille sekä HoReCa-alan toimijoille. 

2020: Golli-palvelulla 300 asiakasta 

GS1:n Golli-palvelu saavutti lokakuussa 300 asiakkaan rajapyykin. Golli on erityisesti päivittäistavarakaupan tavarantoimittajien tarpeisiin luotu palvelu, jolla voi hoitaa tilausten käsittelyn ja tavarantoimitukset kokonaisuudessaan digitaalisesti.

2020: Ensimmäinen Tuotetietomestari valittu

GS1 Finland valitsi ensimmäiset Tuotetietomestarit ja palkinnon saivat Ravintoraision Katariina Kasurinen ja Satu Suovanen. 

2020: GS1 Rekisteri otettu käyttöön

GS1 Rekisteri on palvelu, jonka avulla yritys voi helposti ja vaivattomasti luoda tuotteillensa tuotenumerot (GTIN-koodit eli "enarit").

2019: Viivakoodi 45 vuotta

Viivakoodi täytti 45 vuotta kesäkuussa 2019. Suomessa GS1 Finland myötää yritystunnisteita, joiden avulla yritykset voivat luoda tuotteilleen yksilöiviä koodeja, joista viivakoodi on meidän kaikkien tuntema. Katso video viivakoodin tarinasta 70-luvulta nykypäivään ja tulevaisuuteen tästä

2018: GS1:n verkostossa jo 25 miljoonan tuotteen tuotetiedot

GDSN (Global Data Synchronisation Network) on GS1:n verkosto, jonka avulla on mahdollista jakaa tuotetietoja kauppakumppanien välillä ympäri maailman tehokkaasti ja luotettavasti. GDSN kattaa jo 25 miljoonan tuotteen tiedot ja yrityksiä on mukana lähes 50.000. Suomessa GS1 Finlandin ylläpitämä Synkka tuotetietopankki on osa kyseistä GDSN verkostoa.

2016: ETL ja PTY tulevat omistajiksi GS1 Finlandiin 

Keskuskauppakamari myy 82 % GS1 Finlandin osakekannasta Elintarviketeollisuusliitto ry ETL:lle sekä Päivittäistavarakauppa ry PTY:lle. Uudella omistusjärjestelyllä parannetaan yhteistyötä sekä lisätään sitoutumista GS1 Finlandin palveluja kohtaan. 

2015: Golli-palvelun käyttöönotto

Päivittäistavarakaupan tavarantoimittajien tarpeisiin luotu Golli-palvelu otettiin käyttöön. Sen avulla voidaan hoitaa tilausten käsittely ja tavarantoimitukset kokonaisuudessaan digitaalisesti.

2014: Synkka-tuotetietopalvelun käyttöönotto

Synkka-tuotetietopalvelu otettiin käyttöön Suomessa. Synkka jatkoi 2004 käyttöön otettua Sinfos-palvelua. 

2013: 40-vuotisjuhlavuosi 

Toimisto yli sadassa maassa ja yli miljoona jäsentä! GS1 juhli globaalin bisneskielen neljäkymmenvuotista taivalta.

2005: GS1-nimi otettiin virallisesti käyttöön 

Kansainvälisen muutoksen mukaisesti EAN Finland Oy muutti nimensä GS1 Finland Oy:ksi 

2004: Sinfos-tuotetietopankki otettiin käyttöön

Sinfos-tuotetietopankki otettiin käyttöön Suomessa.   

2004: Ensimmäinen RFID standardi kehitettiin  

RFID-tunnisteiden käytön yleistyessä, kehitettiin standardi niiden käyttöönoton helpottamiseksi. 

2002: Suomen päivittäistavarakaupan tuotetietopankki 

EAN Finland Oy:n hallitus päätti perustaa päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien yhteisen tuotetietopankin. Tuotetietopankin pilotti käynnistettiin vuonna 2003 ja se otettiin varsinaisesti käyttöön vuonna 2004. 

2002: Global standards -foorumi lanseerattiin 

“Global Standards Management Process” lanseerattiin. Tämä globaali foorumi antaa GS1 jäsenille paikan keskustella standardien kehittämisestä. 

2000: 90. maaorganisaatio avasi ovensa 

Vain kymmenessä vuodessa maaorganisaatioden määrä tuplaantui.

1997: EAN Finland Oy perustettiin 

EAN Finland Oy perustettiin jatkamaan Keskuskauppakamarin tavarakoodilautakunnan työtä kansainvälisessä yhteistyössä. 

1995: Ensimmäiset terveydenhuollon standardit kehitettiin 

GS1-järjestelmä laajennettiin myös terveydenhuollon sektorin käyttöön yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. 

1990: Vastuualueet kasvoivat  

Yhdysvaltojen ja muiden alueiden GS1 toimijat yhdistyivät virallisesti luoden yhtenäisen organisaation, jolla oli toimintaa 45 maassa.

1989: GS1-järjestelmä laajenee sähköiseen sanomaliikenteeseen 

Ensimmäiset GS1 sähköiset sanomat otettiin käyttöön. 

1983: Viivakoodeja alettiin käyttää myös tukkupakkauksissa 

Koska viivakoodit osoittautuivat luotattaviksi ja hyödyllisiksi, niitä alettiin käyttää myös ylemmillä pakkaustasoilla. 

1977: GS1-järjestelmä lanseerattiin 

Eurooppaan päätettiin perustaa virallinen yhdistys European Article Numbering Association (EAN), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi. 

1975: Ensiaskeleet Suomessa 

Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettiin tavarakoodiryhmä, jossa oli edustus kustakin kaupan ryhmittymästä (Kesko, OTK, SOK, Tuko) sekä neljästä teollisuusyrityksestä (Huhtamäki, Serlachius, Trans-Meri, Upo). Tavarakoodiryhmä toimi tavarakoodilautakunnan työvaliokuntana eurooppalaisen tavarakoodiyhteistoiminnan (EAN) kehittymisen seuraamisessa. 

1974: Ensimmäinen viivakoodi luettiin Yhdysvalloissa 

Huhtikuun 26. päivä purukumi oli ensimmäinen tuote, jonka viivakoodi luettiin ruokakaupassa. 

1973: Viivakoodistandardista sovittiin 

Alan johtavat toimijat Yhdysvalloissa valitsivat yhden standardin tuotteiden tunnistamiseen. Tämä standardi on yhä käytössä ja tunnetaan nimellä GS1 viivakoodi. 

1971: GTIN-koodista sovittiin

Alan johtavat toimijat sopivat GTIN-koodin käyttöönotosta (Global Trade Item Number). GTIN-koodi toimii edelleen perustana viivakoodin sisällöille ja täyttää 50-vuotta 31.3.2021.