Suomen ruokaketju varmistaa kilpailukykynsä datayhteistyön avulla

Food Data Finland -hankkeen vuoden päätapahtuma, Food Data Summit, kokosi 19.4.2023 lähes 600 alan toimijaa ja sidosryhmän edustajaa Helsingin Pikku-Finlandiaan ja verkkotilaisuuteen. Tapahtumassa keskusteltiin siitä, kuinka ruokaketjun kyky hallita ja hyödyntää dataa ketjun toimijoiden välillä on nousemassa merkittäväksi kysymykseksi. Tapahtuma korosti datayhteistyön merkitystä ja tarpeellisuutta ketjun kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Aloituspuheenvuorossa Business Finlandin Esa Wrang, joka johtaa Suomen ruokavientiä edistävää Food from Finland -ohjelmaa, totesi, että suomalaisten tuotteiden tarina kiinnostaa maailmalla, mutta tarinan pitää olla yhteinen ja datan pitää tukea sitä. GS1 Finlandin kehitysjohtaja Jenni Särkkä uskoo, että tekemällä yhteistyötä ja oppimalla myös muita toimialoilta Suomen ruokaketjun on mahdollista toimia kansainvälisesti edelläkävijänä datan hyödyntämisessä.

Lainsäädäntö tuo Suomelle uusia mahdollisuuksia

EU:n datasäädöstö ja vihreän siirtymän tavoitteet tuovat toimijoille uusia tietovaateita. Food Data Summitin ensimmäisessä paneelissa keskusteltiin tulevista lainsäädännön vaatimuksista ja suomalaisten yritysten valmiuksista vastata niihin. Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Sampsa Nissinen totesi, että säädöksissä on aidosti nähtävissä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös pk-yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta, kun datasäännöt ovat EU-tasolla kaikille samat.

Sitran projektijohtaja Jyri Arponen näkee, että tulevan lainsäädännön myötä on aiempaa luotettavampaa lähteä kehittämään uusia ratkaisuja. Hän kehotti tarkastelemaan jo nyt, mitä se voisi tarkoittaa oman yrityksen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön tietohallintojohtaja Antti Vertanen peräänkuulutti ruokaketjuun systeemistä muutosta, jolloin data voi tuottaa arvoa ketjun kaikille osapuolille

Isot kehitysaskeleet toteutettava yhdessä

Tapahtuman toinen paneelikeskustelu paneutui suomalaisyritysten digikyvykkyyksiin ja keinoihin lähteä ratkomaan edessä olevaa datanhallinnan haastetta. 

– Suomalaisen elinkeinoelämän vahvuus kautta aikojen on ollut yhteistyö. Ruoka-alalla on kasvavien TKI-panosten myötä loistava mahdollisuus kehittämiseen, liiketoimintamallien luomiseen, osaamisen jakamiseen ja datan hyödyntämiseen. Suomessa on valtavan paljon pieniä yrityksiä, joiden on yksin hankala tehdä isoja kehitysaskeleita. Yhteystyössä ne onnistuvat paremmin, Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisen ja innovaatioasioiden johtaja Riikka Heikinheimo sanoi.

Lisäksi panelistit totesivat, että kokemuksia ja erilaisia tapoja datayhteistyön toteuttamiseksi on jo muista maista ja muilta toimialoilta olemassa. He kehottivatkin ruokaketjua tarttumaan toimeen.

Kuluttajien toiveet datayhteistyön ajurina

Kolmannessa ja viimeisessä paneelissa ruokaketjun toimijat keskustelivat, miten datan avulla luodaan kuluttajille arvoa ja sitä kautta yrityksille parempaa liiketoimintaa. 

– Alkutuottajan näkökulmasta dataa ei missään tapauksessa kannata pelätä. Kyse on siitä, miten pystymme todennetusti kertomaan tuotantotavastamme niin kotimaisille kuin ulkomaisille kuluttajille. Suomalainen ruoka on laadullisesti kuluttajien toiveiden mukaista. Tämä kannattaisi datan avulla tuoda nykyistä paremmin julki, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoi.

Myös elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat korostivat kuluttajia vahvana kannustimena ruokaketjun datayhteistyölle. Lisäksi ruokaturvallisuus nähtiin ajurina datan siirtymisen ja kehittymisen kannalta, jotta voidaan varmistaa ruoan alkuperä ja jäljittää mahdolliset ongelmat.