Datan arvo liiketoiminnassa – Reaaliaikaisen tiedon tarve
Koska digitaalista dataa voidaan kopioida ja jakaa käytännössä ilman kustannuksia, ei ole yllättävää, että monilta toimialoilta löytyy erikoistunut ekosysteemi tiedon luomiseen, jalostamiseen ja jakamiseen. Vähittäiskaupan alalla tiedon vallankumous alkoi kiistatta Nielsenin vuonna 1932 lanseeraaman ensimmäinen vähittäiskaupan rekisterin myötä, joka seurasi ensimmäistä kertaa ruoan myyntiä. Nielsen kehitti markkinatutkimusta ja loi markkinaosuuskonseptin. Nielsenin läpimurto tapahtui, kun yrityksen perustaja Arthur C. Nielsen tajusi, että yksittäisillä tuottajilla oli strateginen tarve ymmärtää, miten heidän tuotteensa pärjäsivät kuluttajien keskuudessa, mutta heiltä puuttui vaaditut tiedot.
Sittemmin erityisesti reaaliaikaisen datan kasvava ruokahalu on luonut kannustimia myös nykyisille yrityksille myydä tuottamansa tiedot tai muuttaa ne arvokkaiksi palveluiksi. Esimerkiksi Mastercardin professional services -yksikkö, MasterCard Advisors, käyttää todellista anonymisoitua luottokorttitapahtumatietoa, ja tarjoaa yrityksille erilaisia palveluita datan perusteella. Kahvilan omistaja voi esimerkiksi verrata yrityksen keskimääräisiä tuloja muihin saman kaupungin kahviloihin.
Reaaliaikaisen datan kasvava strateginen merkitys on ajanut useisiin yritysostoihin, kuten IBM:n päätös ostaa sääyhtiö ja Microsoftin päätös ostaa LinkedIn. Säätiedoilla on suuri merkitys paitsi maatalouden ja teollisuuden prosesseihin, mutta myös kuluttajien käyttäytymiseen. LinkedIn toisaalta tarjoaa hyvin laajaa-alaista tietoa kuluttajien käyttäytymisestä, muun muassa työnhakijoista ja toisaalta työnantajista sekä heidän työntekijöiden tarpeista.
Laajalle levinnyt ymmärrys tietotarpeista ja datan käyttämisestä on sysännyt yritykset etsimään uusia arvokkaita tiedonlähteitä. Esimerkiksi satelliitteihin liittyvien kustannusten laskiessa, satelliittikuvat ovat yleistyneet eri toimialoilla maataloudesta liikenteen analysointiin. Jopa rahoituslaitokset käyttävät satelliittikuvia raaka-ainehintojen ennustamiseen; tankkereiden liikkeet satamissa tuottavat tietoa öljyn saatavuuteen jne.
Koronakriisi on osaltaan nostanut painetta reaaliaikaiselle tiedolle – epävarmuuden sietäminen ja hallinta helpottuu, kun on jotain mihin nojata. Suomen tekoälyasiantuntijat yhdistivät voimansa ja julkaisivat palvelun keväällä 2020, johon koottiin eri reaaliaikaisia lähteitä taloudellista tilannekuvaa muodostamaan, tukemaan päättäjiä ja yrityksiä. FAIA:n palvelu ei analysoi tietoja, vaan kerää, yhdistää ja jakaa ne edelleen päätöksenteon tueksi. Reaaliaikaisten tietopalveluiden luonne kenties onkin enemmän mahdollistaa ja tukea erilaisia bisnes-palveluita joissa yritykset yhdistävät yleistä Master dataa omiin asiakas- tai liiketoimintatietoihin.
Blogin kirjoittaja Tuomo Kronbäck toimii GS1:n operatiivisena johtajana vastuullaan palveluiden kehitys.
