Sapiensista standardiin – ihmiskunnan kielellinen kehitys
Selailin viikonloppuna Hararin Ihmisen lyhyttä historiaa löytääkseni sopivan sitaatin aloituskalvolle yhteen valmisteilla olevaan esitykseen. Löysinkin etsimäni ja se meni näin: Mikä oli Homo sapiensin menestyksen salaisuus? ... Väittely jatkuu edelleen kiihkeänä. Kaikkein todennäköisin vastaus on myös väittelyn edellytys, kieli. Homo sapiens valloitti maailman ennen kaikkea ainutlaatuisen kielensä ansiosta.
Kuten ihmiskunnalle, myös minulle henkilökohtaisella tasolla, kielellä on ollut iso merkitys. Jo ollessani pieni tyttö, äidilläni oli tapana sanoa, että ”tuolla kielenlärpykällä sie tuut tekemään elantosi”. Eipä ollut äiti ihan väärässä, vaikka tuossa vaiheessa tarinani liittyivät enimmäkseen unohtuneiden sääntöjen ja kotiintuloaikojen selittelyyn.
Minulle kielestä tuli työni ydin. Tieni on johtanut erilaisiin tehtäviin, joissa kaikissa kielellä, ja sen avulla tapahtuvan merkityksen luomisella, on ollut keskeinen rooli. Standardien maailmaan sukellettuani olen löytänyt jälleen uuden kielen. Se on tehokas, yksiselitteinen ja mahdollistaa tiedon kuljettamisen automatisoituna järjestelmästä toiseen. Ja jos tarkastelee tämän standardikielen merkityksellisyyttä, niin sekään ei jää ihan pieneksi.
Yritysten näkökulmasta standardi mahdollistaa, ei vain yksittäisen yrityksen, vaan koko arvoketjun toiminnan tehostamisen, kun yksittäiset tuotteiksi jalostettavat raaka-aineet pystytään yksilöimään, tunnistamaan ja kyseessä oleva tieto pystytään edelleen jakamaan yhdenmukaisesti koko ketjussa. Käytännössä arvoketjun läpi kulkeva tieto voi liittyä vaikkapa tuotteen vastuullisuuteen tai valmistettavan erän tunnistamiseen, joka puolestaan mahdollistaa arvoketjussa syntyvän hävikin vähentämisen.
Standardin mahdollisuudet eivät jää pelkästään yrityksille tai arvoketjuille vaan voivat koskettaa myös meitä jokaista kuluttajina. Uusi 2D-viivakoodi avaa tulevaisuudessa mahdollisuuden rakentaa kuluttajalle keskustelukanava tuotteen valmistusprosessiin osallistuneiden tahojen kanssa, jolloin voisimme antaa palautetta tai kehitysehdotuksia kohdennettuna suoraan oikealle toimijalle. Aika mahtavaa, vai mitä?
No kaikki ei toki ole ihan niin helppoa. Haasteena minun ja kollegoideni työpöydillä on se, että suomen kieli ja GS1 standardi eivät varsinaisesti kuulu samaan kieliryhmään. Ympärilläni vilisee kolmi- ja nelikirjaimisia lyhenteitä englanninkielisistä ammattitermeistä ja niiden kääntäminen hyväksi yleiskieleksi ei aina ole helppoa. Mutta kuka sanoi, että uuden kielen opettelu olisi? Onneksi (sekä minulle että sinulle – tämä GS1 on niin fiksu juttu, että sinunkin kannattaa tutustua!) meillä on konttori täynnä sujuvasti GS1:tä ja standardia puhuvia ammattilaisia, jotka ovat valmiina toimimaan tulkkeina ja helpottamaan elämääsi.
Blogin kirjoittaja Raija Gynther toimii GS1:n markkinointi- ja viestintäjohtajana.