Standardielämää: Keskustelunavauksia

Seuraavia avauksia sitten sain kehiteltyä: 

• Mikä on lempilainsäädäntösi? Kuinka tavanomaista onkaan kysyä, mistä ihminen pitää, mutta lainsäädäntöpä kertoo heti intohimon kohteen. Jos se on esimerkiksi laki räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta, niin kannattaa harkita toisenkin kerran tätä matchia.
   
• Monellako kielellä olet lukenut Elintarviketietoasetuksen eli kavereiden kesken 1169:n (eleven sixty-nine)? Tämän kysymyksen myötä voi paneutua keskustelemaan syvällisesti liitteen kaksi sisällöstä: Mitä mieltä olet pakollisesti ilmoitettavien allergeenien listauksesta?
   
• Oletko tutustunut Kiinan ja EU:n kosmetikkatuotteita koskevan lainsäädännön eroihin? Tämän avulla voikin sitten tunnistaa asialleen omistautuneen eläintenoikeuksien puolustajan.
   
• Mitä mieltä olet voimaan tulleesta SUP-asetuksesta (kertakäyttömuovien kulutuksen rajoittaminen)? Odotatko innolla sen vaikutuksia kierrätykseen? Onko sinulla noissa kilpikonnamerkeissä jotain suosikkia?
   
• Mitä mieltä olet viime vuoden uudistuksista tullilainsäädännön mukaisilla CN-koodeilla?
   
• Miten GDPR vaikuttaa elämääsi?
   
• Kuinka monta Vaarallisten aineiden kuljetus maanteillä -painosta sinulla on? Tämä muutamien tuhansien sivujen laitos julkaistaan aina joka toinen vuosi. Ehkei kevyintä iltalukemista, mutta onhan se hauskaa maantiellä tulkita rekkojen perässä olevia merkintöjä. 

Tässä on siis muutama avausrepliikki. Saa vapaasti käyttää ja mielelläni kuulen, millaisen vaikutuksen nämä tekevät deittimarkkinoilla. 

Aikoinaan kun opiskelin IT-alaa, ei kyllä mielessä käynyt kuinka paljon joudunkaan perehtymään eri lainsäädäntöihin. Tuotetietous monessa asiassa pohjautuu lakiin ja niitä on tutkailtava mietittäessä, mitä tietoja vaaditaan ilmoitettavaksi eri tuoteryhmiltä. Haastetta ja harmaita hiuksia kyllä tuo, kuinka sovitetaan lainsäätäjien (Suomen omien ja EU:n) ja tuotetietopankkien verkoston, GDSN:n kehitysrytmi yhteen. Lisäkerrointa tuovat ne asetukset, joilla sovellusohjeet voivat vaihdella eri EU-maissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on kierrätys ja siihen liittyvät pakkausmateriaalitiedot. Sama asetus taustalla, mutta jokainen maa on tehnyt siihen erilaisen ratkaisun. Tietomalleissa sitten yritämme saada sullottua kaikkien maiden tarpeet yhteen, jotta toimittajien ei tarvitsisi antaa samaa tietoa usealla eri tavalla.  

Olen muuten lukenut 1169:n kolmella kielellä (suomi, englanti ja ruotsi) ja kaikilla moneen kertaan. Tiedän myös tiettyjä Kiinan kosmetiikkalainsäädännön kiemuroita. Toki myös EU-tason koukeroita on tullut selviteltyä. Räjähteiden lähtöaineet eivät ole minun suosikkini – en ole kiinnostunut, mitä ainesosia voidaan hammastahnassa käyttää räjähteiden valmistamiseen. Vaarallisten aineiden kuljetus -opuksia minulla on muutamia. En mitenkään ole niitä haalinut, vaan jostain syystä ne aina palautuvat minun työpöydälleni, vaikka olen yrittänyt muillekin antaa kirjaa tutkittavaksi. Toki yksi painos on myös kotona. Mikäs on sen mukavampaa, kuin lueskella iltaisin YK-numeroita tai erityismääräyksiä.

Standardielämää-blogisarjan kirjoittaja palvelukehityspäällikkö Mirva Alatyppö kutsuu itseään standardinkehittäjäksi ja standardinvartijaksi – jopa standardihörhöksi. Hän myös tunnustautuu uutuustuotebongariksi sekä allergeenien kyttääjäksi. Mirva on työskennellyt GS1:ssä ja sen edeltäjissä vuodesta 2003, joten hän todella tietää, miten GS1:n standardit ovat vuosien aikana eläneet.