Blogi

Standardielämää: Mietelausetauluni

Standardielämää: Yksilöi, tunnista, jaa
Monet tykkäävät mietelausetauluista. Niillä on tarkoitus nostaa mielialaa, tunnelmaa tai jotain. Live, Laugh, Love on aika tyypillinen esimerkki. Mutta mikä onkaan standardihörhön mietelausetaulu, johon katse kiinnittyy, kun nojaa taaksepäin ja siemaisee – yleensä jo väljähtynyttä – teetä ja kuuntelee Apulannan Viivakoodit-kappaletta. Sehän on tietysti Yksilöi, Tunnista, Jaa.

Yksilöi, tunnista, jaa. Noihin kolmeen sanaan kiteytyy koko GS1:n olemus. Voiko siis olla mitään kauniimpaa? No, kissanpennut totta kai, mutta voimalauseena ei kyllä parempaa löydy.

Yksilöi. Tähän kiteytyy tarve pystyä erittelemään erilaisia asioita toisistaan. Tämä tulee koko ajan vain tärkeämmäksi, kun asiat siirtyvät yhä enemmän digitaalisiksi. Tietojen välittämisen kannalta on erittäin tärkeää, että jokaiselle asialle on oma tunnisteensa, jolla se voidaan erottaa vastaavista. Tarkoituksella puhun asiasta, enkä tuotteesta, sillä tunnistamisen tarve on vaikka dokumenteilla, paikoilla, toimituksilla jne. Henkilökohtaisesti on erittäin tärkeää, että pystyn määrittelemään tarkasti, että haluan jotain tiettyä suklaata. Jos ei olisi yksilöllisiä tunnisteita, niin olisi aika katkeraa, jos en saisi suklaata vaan sen sijaan tulisi juuriharja, kun niillä nyt sattui jossain järjestelmässä olemaan sama tunniste.

Tunnista. Kun olemme saaneet jokaiselle asialle oman yksilöintitunnisteensa, tarvitaan se myös tuotteeseen tai pakkaukseen kiinni. Mielellään niin, että sitä voidaan automaattisesti lukea. Merkintä ei aina ole viivakoodi, vaan se voi myös olla RFID-tagi, jonka avulla tietoja luetaan ilman, että kukaan sohii mitään viivakoodinlukijaa tuotetta kohden. Merkinnän avulla voidaan fyysinen tuote yhdistää sen tunnistenumeroon esimerkiksi kassajärjestelmissä. Näppärää, kun suklaata ostaessa tulee oikea hinta, eikä kassalla veloiteta sattumanvaraista hintaa.

Jaa. Älä pidä tietoa itselläsi, vaan jaa se muiden sitä tarvitsevien käsiin. Oma työmaani standardeissa on vahvasti tässä jakohommassa ja sen peruskivi on juuri tuo tunnistaminen. Ilman yksilöllisiä tunnisteita tietojen jako olisi paljon haastavampaa. Jakamisessa yksinkertaisesti voidaan kertoa, että tämä GTIN tarkoittaa tätä tuotetta ja muutama lisätieto, jotta tuotteesta pystytään hahmottamaan, mikä se on. Tietysti on myös tuotetietomaailma, joka kattaa tuhansia mahdollisia ilmoitettavia tietoja. Jakamisessa on erittäin tärkeää tunnistaa jakamisen kohde, kuin myös kaikki annettava tiedot. Itsehän olen erittäin kiinnostunut siitä, mitä tietoja suklaasta ilmoitetaan.

Jostain luin, että inspiroivat miete- tai voimalauseet ovat suosittuja, koska ne auttavat ihmisiä terävöittämään omia tavoitteitaan ja päämääriään. Joten palaan alkuperäiseen kysymykseeni, voiko olla parempaa voimalausetta kuin tuo Yksilöi, Tunnista, Jaa.

 

Standardielämää-blogisarjan kirjoittaja palvelukehityspäällikkö Mirva Alatyppö kutsuu itseään standardinkehittäjäksi ja standardinvartijaksi – jopa standardihörhöksi. Hän myös tunnustautuu uutuustuotebongariksi sekä allergeenien kyttääjäksi. Mirva on työskennellyt GS1:ssä ja sen edeltäjissä vuodesta 2003, joten hän todella tietää, miten GS1:n standardit ovat vuosien aikana eläneet.