Standardielämää: Missä olet töissä?

Tässä blogikirjoituksessa on luvassa kuvausta siitä, missä yrityksessä oikein työskentelen. Välillä kun joutuu small talkia harrastamaan, saattaa tulla eteen seuraavanlainen keskustelu:

Kysyjä: Missä olitkaan töissä? 

Minä: GS1 Finlandilla

K: Ööö, siis missä?

M: GS1 Finland

K: Aaa, joo, se vartiointiliike / huoltoasemaketju / pakettipalvelu…

M: Ei nyt ihan, vaan olemme tuotteiden tunnistamiseen ja tuotetiedon välittämiseen keskittynyt yritys. 

K: ???? 

Keskustelu yleensä jatkuu, että esittelen sen tuotteen, jonka kaikki tietävät, mutta eivät tiedä, mikä organisaatio on sen takana. Tämähän on tuotteissa oleva viivakoodi, joka kyllä sytyttää lampun lähes kaikille keskustelukumppaneille. Tuosta sitten päädyn keskustelemaan, mikä se viivakoodi on ja mitä sillä tehdään: tunnistetaan tuote / pakkaus. Usein myös päädyn kertomaan, mitä siinä ei ole.

Monelle on tullut yllätyksenä, että taustalla on maailmanlaajuinen organisaatio, joka hallinnoi ja standardoi viivakoodiin ja siihen liittyvään numerosarjaan eli GTIN-koodiin liittyviä toimia. Tuotteissa olevat viivakoodit ja niiden käyttö on nykyään niin arkipäiväistä, ettei niihin enää kiinnitä huomiota. 

Riippuen kysyjästä saatamme ajautua keskustelemaan viivakoodien ja tunnistamisen mahdollisuuksista eri toimialoilla; missä niitä voisi hyödyntää ja missä niitä ei vielä hyödynnetä. Mikäli keskustelukumppani on ollut töissä jossain vaiheessa kaupassa, päädymme käymään läpi sitä, miksei kassalla aina pysty lukemaan viivakoodia. 

Vaikka viivakoodit ja niiden standardit ovat GS1:n kivijalka, on meillä paljon muutakin. Koska itse viivakoodi ei paljoa tietoa kanna, on tietojen välittämiseen omat standardinsa. Mitä tietoja välitetään ja miten. Tällöin jo puhutaan tuotetietopankista. Pystyn aina puhumaan kuulijan pyörryksiin tuotetietostandardeista ja niiden käyttöön tarkoitetuista palveluista ja järjestelmistä. 

Mikäli urhea kyselijä ei ole vielä tässä vaiheessa hyytynyt, saatanpa päästä vielä avaamaan missä muussakin GS1 Finland on mukana. Teemme paljon yhteistyötä eri toimialojen toimijoiden kesken tehden selvityksiä ja projekteja mm. elintarvikkeiden jäljitettävyydestä, tietomalleista ja maailman kuluttajalähtöisimmästä ruoan arvoketjusta. 

Tietyllä tapaa kysyjän ensimmäiset vaihtoehdot vartiointiliike / huoltoasemaketju / pakettipalvelu jne. eivät ole ihan huti. Vaikka emme vartioi omaisuutta haalarit päällä, on meillä asialle omistautuneita standardinvartijoita, jotka seuraavat ja kehittävät, jotta muiden ei tarvitse kiinnittää niihin huomioita, kun kaikki toimii. Huoltoasemana emme tarjoa polttoainetta, vaan ratkaisuja, kuinka eri toimintoja voidaan tehostaa niin, ettei jokaisen tahon tarvitse keksiä itse omaa tapaa toimia. Pakettipalveluna toimimme logistiikassa, sillä ei tuolla toimitusketjussa paljon liiku lähetyksiä, joissa ei meidän tunnistetta ole kyljessä. 

GS1 ei ole salaisuus, mutta harvat meistä tietävät. Olemme se tekijä taustalla, joka omalta osaltaan saa hommat toimimaan. Ei kukaan kiinnitä huomioita supertähtien henkivartijoihin, jotka huolehtivat, että superstara voi keskittyä olennaiseen. Niin mekin GS1:llä toimimme: tarjoamme yrityksille toimintatapoja ja -malleja, joiden avulla ne pääsevät loistamaan.  

Kun on keskustelussa saatu selville, missä yrityksessä olen töissä ja mitä me teemme, tuleekin seuraava kysymys. Mitä sinä siellä teet? Tuota kysymystä yritän hiukan avata seuraavissa blogikirjoituksissani.