Maailman kuluttajalähtöisin ruoan arvoketju 2025

Käsitemallinnuksessa määritellään karkealla tasolla tietokantaan talletettavat tiedot. Käsitemalli kuvaa ja selkiyttää organisaation tiedonhallintaan liittyvät olennaiset käsitteet ja niiden väliset suhteet eri sidosryhmille. 

Tietomalli on kuvaus, joka tekee yrityksen tietovarannot ymmärrettäväksi liiketoiminnalle, luo yhteisen kielen eri osapuolten välille ja auttaa siten yrityksen tietovarantojen tehokkaassa hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Hyvin suunniteltu tietomalli mahdollistaa myös onnistuneen järjestelmäkehityksen ja hallitut järjestelmämuutokset. Tietomalli kuvaa tietojen rakenteen ja asioiden yhteydet teknologiariippumattomasti.  

Vaade tuotteista annettavien tietojen määrälle ja uudentyyppisen, perinteisestä tuotetiedosta poikkeavan tiedon jakamiselle arvoketjussa kasvaa. Syynä ovat niin kuluttajien kasvanut kiinnostus tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperää ja vastuullisuutta kohtaan, lainsäädännön tiukentuvat vaateet kuin yritysten halu kehittää ja optimoida toimintaansa.  

Kasvaviin tietotarpeisiin vastaaminen edellyttää tiedon saumatonta liikkumista yritysten välillä, jotta tarvittava tieto on saatavilla helposti ja oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä organisaatioiden välisen tiedonvälityksen haasteena on, että tiedot eivät ole standardoidussa muodossa ja siten eri järjestelmien ymmärrettävissä. Näin ollen tiedon saumaton liikkuminen estyy. Yhteinen tietomalli luo tietojen jakamisen viitekehyksen, jonka perusteella toimijat tietävät, minkä muotoista tietoa heidän on kyettävä välittämään ja ottamaan vastaan. Sillä varmistetaan tiedon saumaton liikkuminen yritysten välillä ja se luo vahvan perustan, jota hyödyntäen yritykset voivat luoda uusia kuluttajia palvelevia ratkaisuja ja optimoida omaa liiketoimintaansa.

Yhteisen tietomallin avulla voidaan tuottaa:

• merkityksellisiä uusia palveluja sekä parempaa asiakaskokemusta kuluttajille (kasvukilpailukykyä pitkällä tähtäimellä) sekä
• kustannustehokkuutta toiminnan optimoinnin avulla koko arvoketjuun (kustannuskilpailukykyä lyhyellä tähtäimellä).

Tietomallin määrittelyssä keskitytään tuotteen elinkaaren aikana syntyviin tietoihin, joiden avulla yritykset voivat palvella paremmin kuluttajia ja kehittää omaa toimintaansa. Kukin yritys tekee viime kädessä itse päätöksen tietojensa jakamisesta. 

Hankkeessa ei luoda uutta yhteistä tietopankkia tai sovellusta, vaan yhteinen teknologia- ja sovellusriippumaton tietopohja, jota kaikki ketjun toimijat voivat hyödyntää omissa prosesseissaan. 

ETL ja PTY ovat vahvasti mukana tuomassa eri kokoisten jäsenyritystensä näkökulmia hankkeeseen ja sen lopputuloksiin.   

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry jäsenyrityksineen haluavat parantaa arvoketjun yhteistyötä ja edistää tuotteisiin liittyvän tiedon liikkumista yli organisaatiorajojen ja ovat tehneet päätöksen osallistua GS1 Finlandin fasilitoimaan Yhteinen tietomalli -hankkeeseen sekä allekirjoittaneet siihen liittyvän julkilausuman:

Vaatimukset elintarvikkeiden toimitusketjun kehittämiseksi ovat nousseet viime aikoina merkittävästi, kun kuluttajien kiinnostus tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperään, turvallisuuteen sekä yritysten vastuullisuuteen on kasvanut. Toimitusketjun kehittämistä kuluttajien kasvaviin tarpeisiin vastaamiseksi ei kukaan voi tehdä yksin, vaan se edellyttää arvoketjun toimijoiden yhteistyötä ja tiedon saumatonta sekä reaaliaikaista liikkumista yli organisaatiorajojen. 

Me allekirjoittaneet olemme ottaneet kuluttajien haasteen vastaan ja haluamme tavoitella yhdessä Suomeen maailman kuluttajalähtöisintä ruoan arvoketjua. Tavoite on mahdollista saavuttaa hyödyntämällä laajamittaisesti globaaleja GS1-standardeja, jotka luovat pohjan tiedolle kuluttajien palvelemiseksi.

Tähän edelläkävijöiden joukkoon kutsumme kaikki mukaan!

Projektiin osallistuvat Apetit Oyj, Atria Suomi Oy, Fazer, HKScan Oyj, Kesko Oyj, Lidl Suomi, SOK, Valio Oy ja Wihuri Oy Aarnio.

Yhteinen tietomalli -projektin ohjausryhmän muodostavat:

• Ari Akseli (Kesko Oyj)
• Mika Ala-Fossi (Atria Suomi Oy)
• Markus Hellström (Fazer)
• Annikka Hurme (Valio Oy)
• Arttu Laine (SOK)
• Jari Leija (HKScan Oyj)
• Kari Luoto (PTY)
• Esa Mäki (Apetit Oyj)
• Nicholas Pennanen (Lidl Suomi)
• Heli Tammivuori (ETL).

Yhteinen tietomalli rakentuu kahden eri ulottuvuuden ympärille. Taustalla on yhtäältä yritysten tarve saada vastaanotettua, välitettyä ja hyödynnettyä nykyistä enemmän tuotteisiin liittyvää tietoa digitaalisessa ympäristössä sekä kehittää toimintoja ja prosesseja näiden tietojen avulla. Toisaalta digitaalisen tiedonjaon rinnalla tulee vääjäämättä tarve nykyistä tarkemmalle tuotetunnistamiselle myös fyysisten tuotteiden ja pakkausten osalta.

Digitaalinen tiedonjako 

Voidakseen tarjota parempaa kuluttajakokemusta toimitusketjun eri osapuolten on kyettävä keräämään ja välittämään nykyistä tarkempaa ja laajempaa tietoa tuotteista ja niiden alkuperästä. Toimialalla jaettava tuotetieto on pitkälti staattista perustietoa. Staattisia perustietoja ovat esimerkiksi tuotteen nimi, pakkauskoko ja lavapaino. Jatkossa staattinen tieto ei riitä, vaan yritysten on kyettävä vastaanottamaan ja välittämään digitaalisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa esimerkiksi tietystä tuotteen valmistuserästä tai personoitua lisätietoa tuotteista erilaisille kuluttajille. 

Paremman kuluttajakokemuksen toteuttaminen vaatii yhteistyötä niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Kerättävän ja välitettävän tiedon tulee olla yksiselitteistä, määrämuotoista sekä yhteensopivaa eri järjestelmien ja organisaatioiden välillä. Toimialan yhteisen tietomallin avulla kuluttajille voidaan tarjota tarkempaa tietoa tuotteista eri kanavissa juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Älykkäämmät viivakoodit 

Maailman kuluttajalähtöisimmän ruoan arvoketjun toteuttaminen saattaa edellyttää nykyistä tarkemmalla tasolla olevan tiedon sisällyttämistä koneluettavassa muodossa kuluttaja- ja myyntieräpakkauksiin. Koneluettavuus mahdollistaa tietojen yhdistämisen fyysisten tavaravirtojen ja tietojärjestelmien välillä, jolloin tuotteisiin liittyvän tiedon hyödyntäminen toimitusketjun eri vaiheissa helpottuu ja tehostuu. 

Nykyisin kuluttaja- ja myyntieräpakkauksissa yleisimmin käytetyt EAN-viivakoodit pitävät sisällään vain tuotteen yksilöivän GTIN-koodin. Esimerkiksi tarkempia eräkohtaisia tietoja, kuten elintarvikelainsäädännön vaatimat päiväystiedot sekä mahdolliset eränumerot ja alkuperätiedot, yritykset ilmoittavat tuotteen pakkauksessa selkokielisesti, koska nykyiseen viivakoodiin ei voida sisällyttää tuotekoodin lisäksi muuta tietoa rajallisen tietomääräkapasiteetin vuoksi. 

Ratkaisu koneluettavan tiedon määrän lisäämiseen pakkauksissa on niin kutsuttu älykkäämpi viivakoodi. Älykkäämmällä viivakoodilla tarkoitetaan sellaista viivakoodityyppiä, johon voidaan sisällyttää tuotekoodin lisäksi erilaisia lisätietoja toimitusketjun hyödynnettäväksi. Logistiikassa älykkäämmät viivakoodit ovat jo arkipäivää esimerkiksi lavalapuissa, joissa käytetään GS1-128 -viivakoodityyppiä. Se auttaa yhdistämään sähköisen sanoman mukana tulleet erätiedot fyysiseen lähetykseen. Elintarvikkeiden kuluttajapakkausten osalta toimivin ratkaisu olisi 2D-viivakoodien käyttö, koska ne mahdollistavat tarvittavan tietomäärän koodaamiseen riittävään pieneen tilaan.