Digitalisaation täytyy näkyä lisäarvona, toteaa Skanskan Miro Ristimäki

Skanskalla Miro Ristimäki vastaa työssään yrityksensä digitaalisista palveluista ja innovaatiotoiminnasta. Ristimäki korostaa, että digitalisaation tehtävä on yksinkertaistaa yritysten toimintaa, ei tehdä sitä raskaammaksi. Siksi kaiken teknologian käyttöönotossa pitää olla liiketoiminnallinen näkökulma ja tiedossa pitää olla ne käyttötapaukset missä teknologiasta hyödytään. Päivän päätteeksi digitalisaation tulee myös näkyä viivan alla.

– Digitalisaatio, teknologia ja tiedolla johtaminen ovat vain työkaluja, joilla me pyrimme parantamaan toimintatapojamme. Kun tietoa liikkuu enemmän ja enemmän, meidän pitää ymmärtää, miten sitä hyödynnetään paremmin, niin yrityksen sisällä kuin toimitusketjussa.

Ristimäki huomauttaa, että rakennusalalla digitalisaation ja tiedolla johtamisen osalta on juuri päästy vauhtiin, ja työtä on vielä syytä tehdä perusasioiden ympärillä. Kun tiedon virtaus ei ole eheää, olemassa olevaa tietoa ei voida monipuolisesti käyttää. Asioita ei voida digitalisoida ennen kuin tiedot on digitoitu.

– Digitointi ja digitalisointi ovat kaksi eri asiaa. Digitointi on esimerkiksi PDF-dokumentin tiedon vieminen tietokantaan tai tietomalliin, josta me saamme sen irti. Käyttämällä digitoitua tietoa me voimme digitalisoida toimintoja ja löytää laajemmat liiketoiminta- ja skaalaamishyödyt.

Tietomalli on kuin rakennuksen tiedon luuranko

BIM-tietomallit ovat keskeinen osa rakennusalan digitalisaatiota ja myös tärkeä pala Ristimäen työkenttää. Tietomalli on yhtä kuin rakennuksen suunnitelma digitaalisessa muodossa, josta löytyy kaikki tarvittava tieto rakennuksesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että itse tietomalliin on tallennettu joka ikinen pala tietoa, vaan tiedot löytyvät linkkien takaa. Rakennuksen tietomalli kytkee standardoitujen koodien avulla eri tietoalustoilla olevan tiedon saataville digitaaliseen muotoon samaan paikkaan.

– Toimiva tietomalli on kuin rakennuksen tiedon luuranko, johon voi ripustaa keskeistä tietoa ja hakea kaikki muu muualta. Jos vaikka haluat tietää enemmän rakennuksen ikkunasta, saat lisäinfoa tietomallista klikkaamalla ikkunan GTIN-koodia. Tämä toimii, kun kaikki rakennuksen tuotteet on yksilöity ja kooditettu ja tietomalli keskustelee sujuvasti muiden alustojen kanssa. Tietomalli ei siis vain ole leijuva talo ohjelmistossa vaan sofistikoitunut tietokanta rakennuksen tiedoista. Se on juuri niin hyvä kuin sen tietosisältö on, eikä siihen kannata kerätä sellaista tietoa, mitä kukaan ei hyödynnä.

Tiedolla johtamisen ”pyhä kolminaisuus”

Ristimäki toteaa, että tietomallintamisessa on tärkeä olla kansalliset standardit siitä, mitä tietoja malleihin mallinnetaan ja mitkä tiedot ovat keskeisiä. Rakentamisen eri vaiheissa luodaan paljon tietoa, mutta kaikkea tietoa ei tarvitse viedä eteenpäin. Alalla on jo yli 150 standardia, mikä tekee siitä sekavan. Rakennusteollisuus RT:n digiryhmässä Ristimäki pyrkii edistämään sopimista siitä, mitkä ovat ne yhteiset standardit, joita ala tulevaisuudessa hyödyntää.

Digiryhmä ja Ristimäki näkevät, että avain rakennusalan tehostamiseen löytyy tuotetietojen ja toimitusketjujen digitalisoinnista. Koneluettavien GTIN-koodien avulla jopa tilauksesta suunnitellut ja valmistetut betonielementit voidaan yksilöidä, ja koodattu tieto kulkee tietoalustojen avulla tehtaalta kuljetuksen kautta työmaalle ja rakennuksen ylläpitoon. Tuoteyksilöinti ja siitä syntyvä tietovirtaus vähentävät rakennusprojektien manuaalista työtä, ehkäisevät inhimillisiä virheitä ja lyhentävät työmaiden läpiajoaikoija. 

– Minulle tiedolla johtaminen on sitä, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tuotetiedot ja toimitusketjun digitalisointi kontribuoivat koko tähän pyhään kolminaisuuteen.

Todenmukaisen hiilijalanjäljen laskentaan tarvitaan tuotetietoja

Ristimäki pitää vastuullisuutta sinä driverina, joka tulee ajamaan rakennusalan digitalisointia ja standardointia. Vihreä siirtymä edellyttää toimitusketjun läpinäkyvyyttä, mikä käytännössä tarkoittaa tarkempia tietoja ja työkaluja. Todenmukaisen hiilijalanjäljen tarkkaan laskentaan tarvitaan tuotetiedot sekä tiedot työhön ja toimitusketjuun liittyvistä päästöistä.

– Me tarvitsemme tietoa, jotta voimme alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Pystyäksemme systemaattisesti, kestävästi ja skaalautuvasti tekemään muutostyötä meillä pitää olla yhtenäiset standardit ja yhteinen sovinto siitä, mitä ja miten tietoa käytetään. Muuten kaikilla on omat laskentakaavat, emmekä tiedä mikä on mitäkin ja vertaamme päärynöitä, omenoita ja banaaneja keskenään.

Muutosjohtamista ja oivaltamista

Ristimäki sanoo Skanskan olevan siinä kärkijoukossa, joka aktiivisesti vie keskustelua digitalisaatiosta eteenpäin, mutta toteaa samalla, että yksinään kukaan toimija ei voi tehdä digiloikkaa, vaan koko rakennusalan pitää yhdessä saada aikaan muutos. Kun rakentamista tehostetaan, se muuttaa alan toimintakenttää ja liiketoimintamalleja:

– Kun me digitoimme ja digitalisoimme, meidän ei aina tule digitoida sitä toimintatapaa, mikä meillä on, vaan digitalisaatio antaa mahdollisuuden haastaa nykyistä toimintaa. Voimmeko tehdä jotain paremmin tai tehokkaammin nyt, kun meillä on uudet työkalut ja tieto virtaa? 

Ristimäki toteaa, että rakennusalan digitalisointi on monitahoinen ilmiö. Uudistus vaatii muutosjohtamista ja toimijoilta halua ja kykyä katsoa omaa tekemistä eri tavalla kuin ennen.

– Tämä muutos vaatii ihmisten ymmärrystä, oivallusta ja uskallusta katsoa asioita vähän toisesta näkökulmasta. Joissakin tuotekategorioissa nämä asiat toimivat jo automaattisesti, mutta muissa tämä tulee vaatimaan enemmän työtä. Meidän pitää nyt jakaa tietoa ja käytäntöjä. Kutsun tätä vaihetta oivalluksen jaksoksi. Olemme hypoteesin omaisesti todenneet hyödyt, ja nyt meidän pitää miettiä, miten esitämme ne sidosryhmille.