Elintarviketeollisuus painottaa kaksisuuntaisen tiedon liikkumisen merkitystä datatalouden kehittämisessä – "GS1:n standardien avulla saamme rakennettua koko ruokaketjuun yhteentoimivaa jäljitettävyyttä"

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) toteutti syys-lokakuussa 2024 jäsenyrityksilleen kyselyn, jossa kartoitettiin näkemyksiä digitalisaation ja datatalouden mahdollisuuksista ja haasteista. Kyselyyn vastasi 36 yritystä, joiden joukossa oli sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä.

ETL:n johtavan asiantuntijan Riikka Korolaisen mukaan vastauksista painottui luottamuksen ja yhtenäisyyden tarve.

– Kun puhutaan datan hyödyntämisestä, ytimessä on eri toimijoiden välinen keskinäinen luottamus sekä yhdessä sovitut pelisäännöt. Näiden avulla rohkaistaan datan jakamiseen siten, että ne takaavat selkeät hyödyt kaikille tuotantoketjun osapuolille, Korolainen toteaa.

Avainasemassa tiedon liikkumisen kaksisuuntaisuus

Elintarvikealan digitalisaation kehitys ja datan roolin vahvistuminen ovat kirkastaneet tarvetta eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Avainasemassa on tiedon liikkumisen kaksisuuntaisuus. Tarvittavan tiedo tulee kulkea alkutuotannosta kuluttajalle, mutta myös toisinpäin, kuluttajalta alkutuotannolle.

Toimiakseen tämänkaltainen tiedon liikkuminen tarvitsee tuekseen yhteisiä standardeja.

– Ruoka-alan datatalouden kehitys nojaa juurikin ruokaketjun toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön ja tiedon tehokkaaseen liikkumiseen tuotantoketjun eri vaiheissa. Yhtenäisten standardien ja kaksisuuntaisen tiedon liikkumisen avulla voimme rakentaa koko ketjuun entistä parempaa läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja jäljitettävyyttä.

– Yksittäisenä esimerkkinä mainittakoon tuotteiden takaisinvedot, kun elintarvike ei ole riskinarvioinnin perusteella turvallinen. Elintarvikkeelle voidaan tehdä myös myynnistä poisto, jos sen kaupalliset vaatimukset eivät täyty. Elintarvike ei silloin täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia esimerkiksi aistinvaraisten ominaisuuksien tai koostumuksen suhteen.

– Selkeän jäljitettävyyden ansiosta ei tarvitse vetää koko tuoterepertuaaria pois, vaan riittää, että löydetään se yksi tuotantoerä.

Korolainen näkee yhteistyön edistävän myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja pyrkimystä ajaa koko Suomi ruoka-alan datatalouden kärkipaikalle.

Kuluttaja haluaa tehdä tietoisia ostopäätöksiä

Korolainen kertoo ETL:n edistävän GS1:n kansainvälisten standardien käyttöönottoa, koska ne mahdollistavat rakenteeltaan yhteensopivan sekä helposti ja tehokkaasti liikuteltavan datan.

– Kun hyödynnämme näitä, saamme rakennettua koko ruokaketjuun parempaa läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja jäljitettävyyttä. Samalla mahdollistuu myös vastuullisuuden näkyväksi tekeminen sekä lainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen, joka on oleellista kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Moderni kuluttaja haluaa tehdä tietoisia ostopäätöksiä, jotka tukevat hänen arvojaan. Niinpä tuotteiden vastuullisuuteen liittyvät tiedot koetaan tärkeiksi.

– Halutaan tietää enemmän elintarvikkeiden alkuperästä, hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista. Myös ainesosista ja terveysvaikutuksista ollaan kiinnostuneita sekä tuotantomenetelmistä, Korolainen listaa.

– Jos puhutaan esimerkiksi 2D-koodista, se mahdollistaa suuremman tietomäärän pienen koodin taakse. Sen avulla pystymme tuomaan kuluttajalle juurikin enemmän yksityiskohtaista tietoa.

Standardeilla yhteentoimivaa jäljitettävyyttä

Korolainen korostaa, ettei yhtenäisten standardien ja toimialaketjun eri toimijoiden kaksisuuntainen tiedon liikkuminen ainoastaan tue lainsäädäntöön vastaamista. Tiedon jakaminen mahdollistaa myös uuden innovoimisen, mikä osaltaan luo pohjaa kansainväliselle kasvulle ja kilpailukyvylle.

Tämä taas puolestaan tukee koko ruoka-alan kasvua ja edistää Suomen ruokavientiä.

– Globaalisti toimivien GS1:n standardien avulla saamme rakennettua koko ruokaketjuun yhteentoimivaa jäljitettävyyttä. Kunhan vain koko ruokaketju sitoutuu yhteiseen systeemiseen muutokseen, data kulkee ja toimii. Myös liittojen tulee ottaa roolia tässä. Meidän tulee varmistaa, että kaikki jäsenyrityksemme ymmärtävät kehitettyjen yhteisten toimintamallien hyödyt.

– Me Elintarviketeollisuusliitossa haluamme olla suunnannäyttäjiä sille, että koko ruoka-ala kulkee yhteiseen ja samaan suuntaan.