Kesko tähtää GS1 2D-koodeilla kattavampaan asiakasviestintään – “Helposti saatavilla olevalla tiedolla on aidosti merkittävä lisäarvo kuluttajalle”

On valitettavaa, että mikäli kuluttaja haluaa lisätietoa ostamastaan elintarviketuotteesta tai sen mahdollisuuksista, hän joutuu yleensä kaivamaan tietoa useasta eri lähteestä. Jos kaikki oleellinen tieto ei ole helposti saatavilla, se saattaa vaikuttaa jopa ostopäätökseen.

GS1 2D-koodi pyrkii taklaamaan silppumaisen tiedonhankinnan vaikeuden tuomalla kaiken oleellisen tiedon yhden standardoidun koodin taakse. Tämän myötä asiakasviestintä yksinkertaistuu ja monipuolistuu yhtäaikaisesti. Tämä tehostaa jokaisen osapuolen toimintaa.

Keskon päivittäistavarakaupan myynti- ja omat brändit -johtaja Tuuli Luoma kertoo Keskon selvittäneen kuluttajakyselyn avulla, minkälaista tietoa kuluttajat kaipaavat koodien taakse.

– Kuluttajilla on lähtökohtaisesti tarve laajemmille tuotetiedoille lähtien vastuullisuudesta ja valmistuspaikasta aina reseptiikkaan ja vinkkeihin siitä, millä eri tavoin tuotetta voi käyttää hyväksi arjessa. Monet kaipaavat myös vinkkejä muista tuotteista, joita on mahdollista hyödyntää juuri tämän ostamansa tuotteen kanssa.

Kyselyn pohjalta tehtiin eräänlaiset tuotekortit. Sittemmin ne jalostuivat pääsivustoksi internetissä, jonne ihmiset halutaan ohjata. Toimintamalli on yksinkertainen ja selkeä.

– Kun tuotteessa on GS1 2D-koodi, sen voi avata älypuhelimella tai vastaavalla laitteella, jolla on kyvykkyys lukea koodi. Tämän jälkeen kuluttaja siirtyy pääsivulle, jossa on joko tarvittava tieto tai suora linkki sellaiseen.

Elokuussa ensimmäinen 2D-koodattu tuote

Keskolla on rakennettu ahkerasti jo puolen vuoden ajan ensimmäistä GS1 2D-koodattua tuotesarjaa. Se lanseerataan elokuussa 2024. Kyseessä on Pirkka kanatuotteet, tarkemmin eriteltynä 28 erillistä tuotetta.

Kanatuotteet valikoituivat ensimmäiseksi, koska eläinperäisessä tuotteessa kotimaisuus on tärkeässä roolissa. Kuluttajakyselyn tulokset tukivat tätä havaintoa. Kesko tekee yhtäaikaisesti myös pakkausdesign-muutoksen kaikille Pirkka-tuotteille, mikä kulkee käsi kädessä GS1 2D-koodin lanseerauksen kanssa.

– Kanatuotteissa oleva koodi sisältää kaiken mahdollisen kanan valmistukseen liittyen. Esimerkiksi sen, miten valmistat sen uunissa, pannussa tai vaikkapa airfryerissa. Koodi sisältää myös lukuisten kanatuotteiden vastuullisuustiedot sekä linkin kuluttajapalveluun. Kuluttaja saa koodin kautta myös suoran yhteyden verkkokauppaan, mikäli hän haluaa ostaa esimerkiksi saman tuoteryhmän rinnakkaisia tuotteita.

Yhden koodin alle mahtuu siis melkoisesti tietoa. Mistä tunnistaa oleellisen?

Luoma kertoo, että lanseerauksen jälkeen Kesko aikoo toteuttaa uuden asiakaskyselyn. Se tehdään muutaman kuukauden ajalta, jonka myötä saadaan tärkeää lisätietoa siitä, mihin asiakas klikkaa ja minkälaista tietoa hän hakee. Tästä saadun tiedon myötä on mahdollista rakentaa 2D-koodista entistä kattavampi myös seuraavaa tuotesarjaa silmällä pitäen.

Koodin helppouden takia sen parissa kannattaa tehdä jatkuvaa kehitystyötä. Näin potentiaalista saa kasvavasti irti eniten.

2D-koodeissa valtava potentiaali asiakasviestinnän kasvattamiseen

Asiakasviestinnän kasvattamisen osalta GS1 2D-koodin rakentaminen on melko kevyt prosessi. Toki sen käyttöön ottaminen vaatii paljon työtunteja, koska tietojen kerääminen vie oman aikansa. Samaan aikaan on oleellista, että asioista kerrotaan kuluttajaa kiinnostavalla tavalla. Eli pelkkä listaus ei riitä.

Luoma näkee 2D-koodeissa valtavan potentiaalin. Niissä piilee iso merkitys sen suhteen, kuinka on mahdollista viestiä esimerkiksi vastuullisuudesta eri tuotteiden osalta. Asiat kiinnostavat kuluttajaa nykyään ihan eri mittakaavassa, kuin esimerkiksi viisi tai kymmenen vuotta sitten.

Toki Luoma muistuttaa, että 2D-koodin lanseeraamisessa kannattaa miettiä myös kannattavuutta. Itsestäänselviin tuotteisiin sitä ei toistaiseksi olla laittamassa.

– Esimerkiksi ketsuppipullo ei moista tarvitse, koska sen käyttötarkoitusta ei tarvitse sen laajemmin avata. Tämä on meille priorisointikysymys. Alkuun haluamme lisätä 2D-koodin tuotteisiin, jossa helposti saatavilla olevalla tiedolla on aidosti merkittävä lisäarvo kuluttajalle.

2D-koodin mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa lähes rajattomat

Luoma painottaa useaan otteeseen, että GS1 2D-koodin luominen itsessään on helppoa. Kun lähitulevaisuudessa tulee kyvykkyys myös erätunnisteeseen, sen täytyy löytyä yhtälailla 2D-koodin alta. Tällöin hyödyt laajenevat entisestään.

– Jos meillä olisi erätunnisteet, pystyisimme hallitsemaan hävikkiä ja tuotteiden takaisinvetoa kaupoista sekä tekemään dynaamista tuotehinnoittelua. Haasteena on vielä se, että tällöin kyvykkyys koodien lukemiseen ja luomiseen tulisi olla koko tuotantoketjulla. Tämä taas vaatisi muutoksia nykyiseen pakkauslinjastoon ja uusia investointeja.

2D-koodin hyödyntäminen on globaalisti kasvava kyvykkyys, joka valtaa jatkuvasti uutta tilaa. Aasian markkinoilla 2D-koodin käytön osalta ollaan jo etumatkalla.

– Kun asiakas oppii koodin helppouteen ja siihen, kuinka paljon se auttaa arjessa, käyttö tulee yleistymään. Mitä ilmeisimmin nuorempi sukupolvi tulee innostumaan tästä ja toimimaan soihdunkantajina.

Mutta ovatko Keskon myymälöiden kassapisteet vielä valmiita lukemaan GS1 2D-koodeja?

– Uudistamme ja päivitämme järjestelmällisesti kassajärjestelmiämme. Selvitämme parhaillaan niiden kyvykkyyttä 2D-koodien lukemiseen. Ei riitä, että kassat tunnistavat koodin, myös esimerkiksi saldonhallintajärjestelmän pitää tukea sitä. Järjestelmän tulee olla suhteellisen laaja, mutta se kehittyy kohti sitä.

– Jos esimerkiksi pystyisimme tekemään dynaamista hinnoittelua, ei tuotteita tarvitsisi erikseen punalaputtaa. Tämä siis juurikin siinä tapauksessa, että kassat pystyisivät lukemaan 2D-koodin.