Ruotsissa kiinteistö- ja rakentamisalan huomioiva ohjeistus tuotekoodien hallinnointiin

Kuluttajakaupan yhteinen ja vakiintunut kieli tuotteiden tunnistamiselle sekä merkitsemiselle on jo 50-vuoden ajan ollut viivakoodi. Viivakoodi, joka perustuu globaalin GS1:n standardiin, luodaan uniikista GTIN-numerosarjasta (Global Trade Item Number). Jotta tuotteita voidaan myydä, tilata, toimittaa, laskuttaa ja rahastaa niin kauppojen valikoimissa kuin verkkokaupassa, tarvitaan niille aina tunnisteviivakoodi.

Yhtä lailla kiinteistö- ja rakentamisala näkee selkeän tarpeen yhtenäiselle tuotetunnisteelle. Sitä peräänkuuluttaa myös Firan kehitysjohtaja Otto Alhava taannoisessa blogikirjoituksessaan, jossa hän rohkaisee värikkäin sanakääntein toimijoita yhteistyöhön ja GS1:n käyttöön. Toivottavasti tämä saa viimeisetkin epäilijät vakuuttumaan saavutettavissa olevista hyödyistä, sillä tuotteen yksilöllinen tunnistaminen on tärkeä ensiaskel kohti sähköistä tiedonvaihtoa, sujuvampia prosesseja ja toiminnan digitalisointia.

Ruotsi askeleen edellä

Ruotsissa rakennusalan voi sanoa olevan meitä askeleen edellä GS1-standardien soveltamisessa. Vaikka emme olekaan vielä niin pitkällä, niin hyvä puoli asiassa on se, ettei kaikkea meillä tarvitse keksiä itse, vaan voimme hyödyntää naapurin kokemukset. Ruotsin suuret rakennusliikkeet NCC, Peab, Skanska, JM ja Veidekke sekä tärkeät toimialajärjestöt Byggmaterialindustrierna, Byggmaterialhandlarna ja BIM Alliance edellyttivät vuonna 2018 antamassaan toimialan yhteisessä julkilausumassa GTIN-koodin käyttöä rakennustuotteiden tunnistamisen standardina.

Aina kun GTIN-koodia otetaan laajemmin käyttöön uudella toimialla, on sen erityispiirteet huomioitava, mikä koskee myös kiinteistö- ja rakentamisalaa.

Käyttöönottoa helpottaa se, että GS1:n GTIN-hallintastandardi määrittelee tuotetunnisteen käytölle selkeät säännöt ja ohjeet, kun esimerkiksi arvioidaan, milloin koodi on tarpeen vaihtaa uuteen. Näin varmistetaan, että tuotteeseen tehtyjä muutoksia voidaan aina jäljittää eikä tuotteita tai niiden eri versioita voi sekoittaa keskenään. Yksilöllinen tunnistaminen eliminoi myös tuoteväärennöksiä.

Hyötyjä koko toimialan arvoketjulle

Vaikka standardi ja ohjeet sen soveltamiseen on alun perin tehty kaupan ja kuluttajatuotteiden näkökulmasta, soveltuvat ne yhtä lailla myös kiinteistö- ja rakentamisalalle, mutta niitä tulee tarkastella aina erikseen kullekin toimialalle. Ruotsissa tätä tekee GS1:n muodostama työryhmä (Användargrupp Bygg), johon on koottu osaamista koko toimialan arvoketjusta aina rakennustuotteiden valmistuksesta ja logistiikasta rakentamiseen ja sen johtamiseen sekä purkamiseen ja uudelleenkäyttöön asti.

Ryhmässä todettiin, että muilla toimialoilla jo aiemmin määriteltyjen sääntöjen lisäksi, tuotetunnisteen vaihtamista pohdittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko tuotteeseen tehtävillä muutoksilla vaikutuksia tuotteen huoltoon, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai hävittämiseen. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että rakennuksen elinkaari on tyypillisesti ainakin 50–100 vuotta

Työryhmä on työstänyt toistaiseksi vielä kansallisen ohjeistuksen ja standardiluonnoksen GTIN-koodien hallinnasta rakennusalalla. Tämä englanninkielinen dokumentti ”GTIN Management Standard for Construction Products” on ladattavissa GS1 Swedenin sivuilta. Tähän myös suomalaisten toimijoiden kannattaa huolella tutustua ja jos siinä uusia näkökulmia tai tarkennusta vaativia asioita, voi palautetta välittää suoraan kirjoittajille. Me GS1 Finlandilla toimimme asiassa mielellään myös viestin viejänä.

Kiinteistö- ja rakentamisala ponnistelee paremman tuottavuuden eteen. Globaalisti yhtenäinen tapa tunnistaa tuotteet on tärkeä keino edistää alan digitalisaatiota ja järjestelmien yhteentoimivuutta. Sillä mahdollistetaan myös materiaalien tehokkaat hankinta- ja logistiikkaprosessit sekä tuotteiden jäljitettävyys.  Nyt kun lähinaapurissa tehdään paraikaa tärkeitä linjauksia GS1:n soveltamisesta rakentamisessa, niin siitä meidänkin on viimeistään nyt syytä kiinnostua, koska hyödyt niiden käyttöönotosta ovat koko toimialan yhteinen asia.