Yrityksen digitalous -hanke suuntasi Walmartin valitsemalle tielle – EPCIS-standardi yksinkertaistaa ja yhtenäistää tapahtumatiedon kuljettamista

Soro toimii konsulttina julkishallinnon organisoimassa Yrityksen digitalous -hankkeessa, joka pyrkii vähentämään julkishallinnon raportoinnin sekavuutta. Se pyrkii nopeuttamaan ja suoraviivaistamaan tiedonsiirtoa.

Hankkeen visiona on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä kansallinen, muiden pohjoismaiden kanssa yhteentoimiva talouden toimijoiden ekosysteemi, jossa tilaukset, verkkolaskut, sähköiset kuitit ja yrityksen taloustiedot liikkuvat eri osapuolten välillä saumattomasti, reaaliaikaisesti ja turvallisesti.

– Tavoitteemme on yksinkertaistaa ympäristöä, Soro tiivistää.

Yksinkertaistamista se kaipaakin. Soron vertaus junavaunuista kuvaa osuvasti sitä, kuinka tiedonsiirron osalta aiheutuu valtava määrä lisätyötä, sillä tietokoneet eivät ymmärrä “lähes samankaltaista” dataa.

Yrityksen digitalous -hanke on tuonut vahvasti näkyville sen, että jos päämääränä on saada tietoa eri lähteistä, ja niiden sisältämä informaatio on hajanaista ja vaikea yhdistää, niin kyseisten tietojen yhteensovittaminen on äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta.

– Sama ilmiö tapahtuu, jos korjaat polkupyörää ja laitat siihen väärän kokoisen rattaan, niin eihän se silloin toimi. Yhtä lailla tarvitsemme standardeja, jotka tekevät liikkuvasta datasta keskenään yhteentoimivaa, Soro havainnollistaa.

Standardi, joka vakuutti yhdysvaltalaisen ruokajätin

Ratkaisu tiedon sekamelskan kitkemiseen on yhteinen standardi. Sen osalta Yrityksen digitalous -hankkeessa päädyttiin GS1:n EPCIS-standardiin.

Valinta ei kuitenkaan ollut itsestään selvä.

– Kokeilimme liittää sähköiseen verkkolaskuun jäljitettävyystiedot. Kyseessä oli eräs elintarvike. Kun pohdimme tiedon kuljetusmuotoa, ensimmäinen vaihtoehtomme oli, että rakennamme itse kyseisen tiedoston, Soro kertoo.

Varsin pian tuli selväksi, että parempi vaihtoehto olisi löytää ongelmaan jo olemassa oleva ratkaisu. Eli käytännössä mahdollisuus välittää tuotetietoa yhtenäisesti paikasta toiseen.

– Löysimme internetin tuotepassiteknologian selvityksen avulla GS1:n EPCIS-standardin. Yhdysvalloissa muun muassa ruokajätti Walmart käyttää kyseistä standardia IBM:n Food trust -sovelluksessa. Kun tutustuimme syvällisemmin tuohon standardiin, ymmärsimme sen olevan maailmanlaajuisesti laajasti hyödynnetty ja siten myös meille voittava kortti, Soro avaa valintaprosessia.

EPCIS on ISO-standardoitu keino välittää tapahtuma- ja tuotetietoa eri organisaatioiden ja järjestelmien välillä. Kaikki tuotteen eri ominaisuuksiin ja jäljitettävyyteen liittyvä informaatio voidaan kuljettaa tällä sovellusriippumattomalla tavalla.

– EPCIS voidaan kuljettaa järjestelmien välillä, esimerkiksi XML- tai JSON -tiedostona, Soro havainnollistaa.

EPCIS sisältää kaiken tarvittavan tapahtumatiedon

Peppol on Euroopassa käytössä oleva verkkolaskuverkosto, joka pohjautuu standardoituun UBL:ään (Universal Business Language). Se tukee huonosti informaation viestimistä esimerkiksi kuljetusketjusta tai tuotteen tunnistenumeroista. 
Tässä aukeaa tila EPCIS-standardille, jonka kautta on mahdollista kertoa tarvittavat tiedot.

Yrityksen digitalous -hankkeessa määritettiin, että EPCIS-sanoma toimii liitteenä Peppolille tai vastaaville verkkolaskutoimijoille.

Soro tosin painottaa, että EPCIS-standardin mukaista tietoa voi kuljettaa eri tuotantojärjestelmien välissä jo paljon aikaisemmin.

– Verkkolasku toimii kuljettimena, mutta EPCIS-toimii myös ilman sitä. Huomionarvoista on myös, että liite ei sisällä mitään sellaista informaatiota, joka olisi esimerkiksi liiketoimintasalaisuuden piirissä.

Soro kertoo, että Peppol ja EPCIS ovat mahdollistaneet sen, että Yrityksen digitalous -hankkeen osalta on onnistuttu rakentamaan eheä ja todennettavissa oleva ketju.

– Kokeilumme on rakentunut siten, että tuotteen alkuperäinen informaatio saadaan rikastettua kaikkien niiden liiketoimintakumppaneiden toimesta, jotka ovat tuotetta matkan varrella käsitelleet. Kun kuluttaja saa tuotteen lautaselleen, tämä informaatio on myös hänelle saatavilla. Hän saa esimerkiksi tarvittaessa selvitettyä tiedon siitä, miltä pellolta syömäni hampurilaispihvi on syönyt heinää, Soro kertoo.

Tietosisällön käyttöönotto vaatii jo olemassa olevan tuotetiedon "mappaamista" oikeille EPCIS attribuuteille. Soro muistuttaa, että johtuen standardin laajuudesta, alkuun saattaa mennä hetki, että oikealle kentälle löytyy oikea tieto. Kohdentaminen tuotetiedoille ja -datalle tarvitsee onneksi tehdä vain kerran.

– Ohjelmistokehityksessä tulee olla tarkkana, että hyödyntää standardia oikein. Samoin siinä, että korjaa virhetiedon heti sellaisen löydettyä. Esimerkiksi on täysin eri asia kertoa eläimen EU-tunnus kuin eläinnumero, tai oliko kyseessä luomukaurasäkin erätunnus vai tuotetunnus, Soro avaa.

Hyödyt, jotka lähitulevaisuudessa moninkertaistuvat

EPCIS-standardi on tällä hetkellä erittäin toimiva ja laajasti käytetty. Soro uskoo, että EPCIS on tulevaisuudessa uusi määräävä standardi, mitä tulee tapahtumatietojen välittämiseen.

– Kun lähitulevaisuudessa EU:n kestävyysraportointi -direktiivi (CSRD) ja tuotepassien käyttö laajenevat, EPCIS-standardin hyödyt moninkertaistuvat. Se on valmis kirjasto siihen, mitä kaikkea sinun tulee välittää tiedon osalta muille toimijoille ja viranomaisille. Mitään ei tarvitse keksiä itse. Kyseistä standardia voi myös hyödyntää vapaasti ilman, että sitoutuu isoihin lisenssilaskuihin.

– Plus, se on valmis ottaa käyttöön, Soro kiteyttää kenties sen tärkeimmän.