EU-lainsäädäntö edellyttää jäljitettävyyttä – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
EU:sta on tulossa useita uusia lainsäädäntöjä. Tällä lainsäädäntötsunamiksikin kutsutulla uudistuksella on yrityksiin merkittäviä vaikutuksia, joiden ymmärtäminen on olennaista yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta. Tässä joitakin keskeisiä uusia säädöksiä:
- Green Deal: Euroopan vihreä sopimus, Green Deal, asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia niin teollisuuden kuin kuluttajienkin toimintaan painottaen energiatehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta.
- Green Claims: Green Claims -aloite tähtää ympäristöväittämien luotettavuuteen. Yritysten on osoitettava väitteidensä paikkansapitävyys, mikä vaatii läpinäkyvää ja todennettavaa dataa tuotteiden ympäristövaikutuksista.
- Farm to Fork: Farm to Fork -strategia keskittyy elintarvikeketjun kestävyyteen. Se kattaa koko elintarviketuotannon alkutuotannosta kuluttajaan painottaen terveellisiä, kestäviä ja jäljitettäviä elintarvikkeita.
- ESPR, EUDR, EPR ja digitaalinen tuotepassi: Näiden aloitteiden tarkoituksena on parantaa tuotteiden ekologista suunnittelua, jäljitettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Digitaalinen tuotepassi kokoaa tietoa tuotteen koko elinkaaresta mahdollistaen paremman kierrätyksen ja uudelleenkäytön.
- Metsäkatoasetus: Metsäkatoasetus pyrkii estämään metsäkatoa edistävien tuotteiden pääsyn EU-markkinoille. Tämä vaatii yrityksiltä tarkkaa tietoa raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantoprosessista.
Datan keräämisen ja jakamisen merkitys kasvaa
Tulevien strategioiden ja sääntelyn täytäntöönpano edellyttää yrityksiltä entistä enemmän ja tarkempaa tietoa tuotteista ja niiden elinkaaren vaikutuksista. Yritysten on kyettävä keräämään laajaa tietoa raaka-aineiden alkuperästä, tuotantoprosesseista, energian ja resurssien käytöstä, päästöistä sekä lopputuotteen korjaamisen, huoltamisen ja kierrättämisen mahdollisuuksista. Tämä edellyttää uusien teknologioiden ja järjestelmien käyttöönottoa, jotka mahdollistavat entistä suurempien tietomäärien tehokkaan keräämisen ja hallinnan. Esimerkiksi IoT-laitteet ja sensorit voivat seurata raaka-aineiden käyttöä ja tuotantoprosessien tehokkuutta reaaliajassa.
Pelkkä tiedon kerääminen ei kuitenkaan riitä, vaan sen on oltava yhteensopivassa muodossa, jotta sitä voidaan jakaa ja hyödyntää yhdessä arvoketjun eri toimijoiden kanssa. Tarvitaan yhteentoimivaa jäljitettävyyttä, jossa standardoitujen tietomallien ja avoimien rajapintojen käyttö on keskeistä. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi raaka-ainetoimittajat, valmistajat, jakelijat ja kierrätysyhtiöt voivat vaihtaa tietoa saumattomasti. Digitaalinen tuotepassi on esimerkki työkalusta, joka kokoaa yhteen tiedon tuotteen koko elinkaaresta ja tekee siitä helposti jaettavaa.
Data on sekä kilpailukyky- että kilpailuetutekijä
Regulaatioiden noudattaminen ei ole pelkästään vaatimus, vaan se on myös liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. Yritykset, jotka eivät pysty osoittamaan tuotteidensa ja toimintansa kestävyyttä ja vastuullisuutta, voivat kohdata merkittäviä riskejä, kuten sakkoja, mainehaittoja tai markkinoilta poissulkemista. Toisaalta ne yritykset, jotka investoivat datan keräämiseen ja jakamiseen, voivat parantaa kilpailukykyään ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Euroopan komission regulaatiot ja strategiat asettavat yrityksille uusia vaatimuksia, mutta tarjoavat myös mahdollisuuksia uusiin kilpailuetuihin. Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta edellyttää kattavaa ja läpinäkyvää dataa, joka tukee niin yrityksen omia tavoitteita kuin laajempia yhteiskunnallisia päämääriä. Yhteistyö ja tiedon jakaminen arvoketjun eri toimijoiden kanssa ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Globaalit ja avoimet standardit tarjoavat perustan yhteiselle kielelle
Tiedon keräämisen ja jakamisen tehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi standardien avulla. Standardit mahdollistavat yhteentoimivuuden luomalla yhteisen kielen sekä yritysten eri toimintojen välille että eri yritysten väliseen tiedonvälitykseen. Standardien supervoima saadaan parhaiten käyttöön, kun niitä käytetään riittävän laajasti.
GS1 tukee yrityksiä vastaamaan tulevaisuuden datavaateisiin, kuten EU-lainsäädännön vaatimuksiin, tarjoamalla avoimia ja globaaleja standardeja, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja jakamisen tehokkaasti ja yhteentoimivasti. GS1-standardien avoimuus ja toimialariippumattomuus takaavat, että niitä voidaan käyttää laajasti – jo tällä hetkellä GS1-standardeja on käytössä yli 2 miljoonassa yrityksessä 150 maassa. Tämä laaja käyttö on standardien tehon perusta ja auttaa yrityksiä täyttämään tulevaisuuden vaatimukset.
Yritykset eivät voi ratkaista yksin yhä tarkemman ja laajemman tiedon tarvetta, vaan koko arvoketjun yhteistyötä tarvitaan. GS1 on puolueeton toimija, jonka laaja kansainvälinen sekä paikallinen verkosto luovat puitteet eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.
