Miksi laivoista on osaluetteloja, mutta ei taloista?
– Läpimenoajat ovat rakennustyömailla hirvittävän pitkiä. Jos rakennusosan valmistusprosessi vie yhteensä 80 tuntia, sen toteuttaminen kestää käytännössä rakennustyömaalla 12–14 viikkoa. Jotta työn tuottavuus nousisi, rakennusalan ammattilaisten pitää saada keskittyä varsinaiseen työhönsä ja sen virtauttamiseen läpimenoaikojen lyhentämiseksi, toteaa Otto Alhava, Flow Technologiesin CTO sekä Rakennusteollisuus RT:n Digiryhmän varapuheenjohtaja. Digiryhmän alaisessa tiekarttaryhmässä Alhava tekee työtä GS1:n standardien käyttöönoton puolesta.
Alhava toteaa, että standardien käyttö rakennustuoteteollisuudessa on osittain jo hyvällä mallilla, erityisesti sähkö- ja LVI-toimitusketjuissa. Enemmän olisi kuitenkin tehtävissä toimitusketjujen hallinnassa – ketjut yhdistävät rakennustuoteteollisuuden tehtaat ja työmaat.
– Jos kaikissa tuotteissa olisi GTIN-koodit ja työmailla yksilöidyt varastopaikat, voisimme tuoda tehtaista tutun sisälogistiikan rakennustyömaille. Kaikki käytetty materiaali pystyttäisiin lukemaan digitaalisesti, mikä mahdollistaisi tuotteiden täsmätoimitukset työmaan varasto- ja asennuspaikoille. Näin meille syntyisi myös asennettujen osien tarkka luettelo. Miksi laivojen valmistusprosessi tuottaa osaluetteloita, mutta talojen ei?, kysyy Alhava.
Tehokas hankinta alkaa suunnitteluvaiheessa
Alhava toteaa, että standardien käyttöönoton avulla rakentaminen tehostuisi hankinnasta lähtien, kun jo suunnitelmatasolla voitaisiin nimetä käytetyt tuotteet ostonimikkeillä. Suunnitelmista voitaisiin teettää konepajatasoiset kuvat, joissa näkyisivät kaikki tarvittavat osat. Tällöin sopivien osien valinta ei jäisi työmaalla aliurakoitsijan työntekijälle, eikä rakennusalan ammattilaisen myöskään tarvitsisi olla vastaanottamassa ja tarkastamassa työmaalle tulevia tavaroita. Tämän työn voisivat hoitaa logistiikan ammattilaiset.
– Standardien laajalla käyttöönotolla kaikki tuotetiedot ja logistiikkatiedot voitaisiin digitalisoida. Tällä hetkellä tavaran tilaaminen vaatii manuaalista työtä sekä tilaajalta että vastaanottajalta. Tuoteyksilöinti avaa meille mahdollisuuden automatisoida kaikkien osapuolten tietojen käsittelyä, josta hyötyvät kaikki alalla, kuvaa Alhava.
Kaikki tieto talteen
Työn tehostamisen lisäksi yhteiset standardit myös parantaisivat rakennusten laadunhallintaa ja palvelisivat rakennustyömaiden työturvallisuutta. Kun käytetyillä elementeillä ja tuotteilla on omat tunnisteet, niihin voidaan koneellisesti lisätä tietoja, kuten esimerkiksi paino tai vakioviat.
– Sähköisesti toimiva koodi voidaan lukea sopivalla sovelluksella, vaikka puhelimella – meillä jokaisella kun on viivakoodinlukija jo taskussa. Sen avulla voimme sekä saada että syöttää tietoa rakennuksella käytetyistä tuotteista yhteiseen tietokantaan, jota kaikki osapuolet voivat hyödyntää. Materiaalivirran hallinta tehtaalta rakennukseen voitaisiin saada tuottamaan jo nykyisillä viivakoodeilla valmiusastetietoa sekä rakentajalle että tilaajalle. Samojen tunnisteiden avulla voisimme välittää tuotetiedon edelleen rakennuksen käyttäjälle ja ylläpitäjälle. Tällä hetkellä menetämme koko ajan tietoa, koska meillä ei ole kykyä konelukea sitä talteen pilveen työmaalla, Alhava harmittelee.
Tuoteyksilöinti parantaa rakennusten elinkaarenhallintaa, kun tiedot rakennuksen materiaalien käytöstä luovat pohjan rakennuksen ylläpidolle. Kun on selvillä montako kappaletta mitäkin tuotetta on missäkin, ja vielä kuka ne on asentanut missä olosuhteissa, rakennuksen huolto ja saneeraus helpottuvat. Yksilöivällä koodilla voidaan selvittää, millä vaurioitunut materiaali pitää korjata tai korvata. Tarkka tieto käytetyistä tuotteista myös mahdollistaa rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan automatisoinnin.
Yhteistyöllä selviä hyötyjä viivan alle
Liiketoiminnan paikallisuus sekä vaihtelevat tuotantotavat ovat syitä, miksi standardien käyttöönotto rakennusalalla on ollut verkkaista. Standardien mahdollistama tehokkuus saavutetaan Alhavan mukaan vain yritysten ja projektien rajojen ylittävällä yhteistyöllä. Norjassa, Tanskassa ja pian Ruotsissa tätä työtä tehdään jo.
– Kaikki alkaa siitä, että toimiala päättää yhdessä, että tämä asia laitetaan kuntoon, toimitusketju toimitusketjulta. Voimme ottaa naapurimaistamme mallia. Rakennusalan täytyy organisoitua toimitusketjutyyppien ympärille. Näissä osassa olisi jo kansallisesti kyvykkäitä ja toimivia organisaatioita paikoillaan. Voimme ottaa myös mallia LVI- ja sähköalan tukuista; he ovat jo ratkoneet tuoteyksilöinnin ja kuljetusten tunnistamisen tuotteittensa osalta ja käyttävät GTIN- sekä SSCC-standardeja päivittäisessä liiketoiminnassaan. Tarvitsemme ketterän kansallisen katto-organisaation ohjaamaan eri toimikuntia, joista kukin vastaa yhdestä toimitusketjusta. Ei betonielementtien kanssa tehtävän GTIN-standardin käyttöönotosta vastaavan ryhmän tarvitse odotella keittiöiden GTIN-koodin käytöstä päättämistä, vaan työryhmät voivat edetä omaa tahtiaan. Hyvinkin pienellä ryhmällä voidaan saada aikaiseksi se oman toimitusketjun standardi, Alhava kuvaa.
Paitsi organisoitumista, standardien käyttöönotto vaatii myös yksilöintikoodeille toimivat ohjelmistot ja viivakoodilukijat. Teollisia tarjoajia ja vaihtoehtoja on olemassa useita ja standardien sovellustavan päättäminen avaisi rakennusalan muissa teollisissa toimialoissa toimivalle ohjelmistoteollisuudelle. Investoinnit valmiisiin ratkaisuihin kannattavat ja tuovat alan kaikille toimijoille selviä säästöjä.
– Yksittäisille toimijoille hyöty tulee nimenomaan viivan alle. Standardeja käyttämällä syntyy jäljitettävyys, tilannekuva ja mahdollisuus automatisoida. Kone tarkistaa työvaiheet, eivätkä ne jää yksittäisten ihmisten tarkkaavaisuuden varaan. Tämä on kuin navigaattorin käyttö autossa – kone huolehtii suunnistamisesta, ja se joka on ratissa voi keskittyä turvalliseen ajamiseen, Alhava vertaa.