Pilottiprojekteissa uudelleenkäytettävien pakkausten yksilöintiin hyödynnetään GS1:n GRAI:ta

Lue myös: GS1:n GRAI tarjoaa ratkaisun eri yritysten välillä kiertävien pakkausten yksilöintiin >

Tutkimustulokset tukevat tehokkaan uudelleenkäytön ympäristöhyötyjä

Ympäristöongelmien ratkaisemiseen keskittyvään tutkimukseen ja konsultointiin erikoistunut Eunomia julkaisi syyskuussa 2023 tulokset yhdessä Zero Waste Europen, Reloopin ja TOMRA:n kanssa toteutetusta tutkimuksesta. Siinä tarkasteltiin uudelleenkäytettävien takeaway-pakkausten potentiaalia kasvihuonepäästöjen vähentämisessä kertakäyttöisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Tutkimuksessa simuloitiin uudelleenkäyttöjärjestelmää, joka hyödyntää logistisia verkostoja takeaway-pakkausten tehokkaaseen hallintaan.

Tutkimus tarkasteli erilaisia pakkaustyyppejä, kuten kuppeja, sushipakkauksia, hampurilais- ja pizzalaatikoita sekä niihin liittyviä palautus- ja pesujärjestelmiä. Esitettyjen tulosten mukaan useimpien Euroopassa käytettävien takeaway-pakkausten uudelleenkäyttö turvallisen ja tehokkaan keräys-, pesu-, ja uudelleenjakelujärjestelmän avulla voi tuottaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin kertakäyttöpakkausten kierrättäminen tai hävittäminen.

TOMRA ja Aarhusin kaupunki käynnistivät kolmivuotisen pilotin Tanskassa

Syyskuussa julkaistujen tutkimuksen tulosten motivoimana käynnistettiin tammikuussa 2024 TOMRA:n ja Aarhusin kaupungin kolmivuotinen pilottiprojekti. Pilotissa on toteutettu avoin järjestelmä, jonka ansiosta eri pakkausvalmistajien eri myyntipisteistä ostetut pakkaukset voidaan palauttaa ympäri kaupunkia sijaitseviin keräysautomaatteihin.

Keräysautomaatti tunnistaa pakkausyksilön GRAI:n sisältävän GS1 2D-koodin avulla ja palauttaa asiakkaalle siitä maksetun pantin. Palauttaessaan astian keräysautomaattiin asiakas saa panttisumman lähimaksuna suoraan tililleen tai luottokortilleen. Maksujärjestelmä on toteutettu yhteistyössä Visan, MasterCardin sekä maksuteknologiaratkaisuja toimittavan Shift4:n kanssa.

Järjestelmässä hyödynnetään palautusautomaattien lisäksi myös astioiden teollista desinfiointia ja näiden yhdistelmä mahdollistaa sen skaalaamisen tulevaisuudessa. Pilotti keskittyy ensivaiheessa erilaisiin juoma-astioihin, kuten kahvikuppeihin ja virvoitusjuomien mukeihin. Seuraavana askeleena tavoite on laajentaa järjestelmä kattamaan myös muunlaisia pakkauksia.

Unescon maailmanperintökohde kokeiluympäristönä

Iso-Britanniassa teknologiayritys Re-universe toteutti Unescon maailmanperintökohde Blenheimin palatsin kanssa pilotin, jossa testattiin digitaalista palautusjärjestelmää uudelleenkäytettäville kahvikupeille. Myös tässä pilotissa valitun pakkaustyypin avulla haluttiin osoittaa järjestelmän toimivuus ja sen loppuraportissa painotetaan palautusjärjestelmän skaalautuvuutta muihin pakkaustyyppeihin.

Pilotissa kahvikuppien tunnistamisessa käytettiin GS1 2D-koodin ja RFID-tagien yhdistelmää, jossa molemmat sisältävät kyseisen kupin yksilöivän uniikin GRAI-tunnistenumeron. GS1 2D-koodista yksilöintitieto voidaan lukea älypuhelimella tai muulla optisella lukijalla. RFID-teknologiaan perustuva etäluku taas mahdollistaa kuppien tehokkaamman käsittelyn palautus- ja pesuprosesseissa.

Saksassa kokeilussa yhdistäminen nykyisen pullonpalautuksen kanssa

Saksassa startup-yritys Circolution on kehittänyt elintarvikepakkausten uudelleenkäytettävyyttä tukevan ratkaisun. Ratkaisua on testattu saksalaisen REWE-kauppaketjun myymälöissä Nestlén sekä kahden kahvipaahtimon, Hoppenworth & Plochin ja BE.AN:in, tuotteilla. Järjestelmä hyödyntää jo olemassa olevaa toimintamallia, eli kuluttajat voivat palauttaa uudelleenkäytön piirissä olevat pakkaukset myymälöiden pullonpalautusautomaatteihin.

Palautuksen jälkeen pakkaukset puhdistetaan ja tarkastetaan automaattisesti ennen kuin ne toimitetaan uudelleen kiertoon. Pakkausten elinkaaren aikana niitä pystytään tehokkaasti seuraamaan niihin sisällytetyn yksilöivän tunnistenumeron avulla. Myös tässä tapauksessa yksilöivänä tunnistenumerona on päädytty käyttämään GS1:n GRAI:ta.

Standardi luo pohjaa laajemmalle pakkausten uudelleenkäytölle

Kaikkia näitä kolmea eri maissa tehtyä toteutusta yhdistää se, että niissä uudelleenkäytettävien takeaway-pakkausten yksilöinti perustuu GS1:n avoimeen GRAI-standardiin. Pilottien havainnot tukevat ajatusta siitä, että pakkausten standardinmukainen yksilöinti osaltaan mahdollistaa palautusjärjestelmän skaalautuvuuden ja auttaa välttämään vendor lock-in -tilanteita, joissa koko järjestelmän toiminta voisi pahimmillaan olla sidottu yhteen ratkaisutoimittajaan.

Suomessa on pantillisten juomapakkausten osalta jo käytössä hyvin toimiva palautusjärjestelmä, jossa liikkuu myös uudelleenkäytettäviä lasipulloja. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaisia oppeja tästä järjestelmästä olisi löydettävissä ja voitaisiinko esimerkiksi olemassa olevia automaatteja hyödyntää myös muunlaisten kiertävien pakkausten palautuksessa, kuten Saksassa toteutetussa kokeilussa. EU:n tulevat vaatimukset kannustavatkin miettimään pakkausten uudelleenkäytettävyyttä laajemmasta näkökulmasta, jotta pienten joukkojen kokeiluista päästäisiin tulevaisuudessa myös laajempiin toteutuksiin.

Lähteet:

Eunomian, Zero Waste Europen, Reloopin ja TOMRA:n tutkimus >

TOMRA:n ja Aarhusin kaupungin pilotti >

Re-universen ja Blenheimin palatsin pilotti >

Circolutionin, Nestlén, Hoppenworth & Plochinin ja BE.AN:n pilotti >

Packworld: Circolutionin, Nestlén, Hoppenworth & Plochinin ja BE.AN:n pilotti >