Standardielämää: Vähemmän työtä ALV-muutoksista
GS1 Synkan taustalla oleva GDSN-tuotetietostandardi on varsin moniulotteinen ja tarjoaa joskus erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä johtuu siitä, että kun taustalla pitää ottaa kaikki mahdollinen huomioon, tarvitaan erilaisia variaatioita miten tietoja voidaan ilmoittaa. Näistä variaatiosta sitten aina päätetään, mikä olisi meidän kohdemarkkinallamme se oikea tapa. Aiemmin jokainen maa teki päätökset itsekseen. Nykyään tässä taustalla on paljon yhteistyötä ja pyrimme kovasti yhtenäistämään eri maiden tuotetietomalleja.
Päätös mistä nyt voin olla tyytyväinen on, miten tuotteiden arvonlisäverokannat GS1 Synkassa ilmoitetaan. Vaihtoehtoina aikoinaan oli, että ALV tallennetaan tuotteelle joko lukuarvona tai koodilistana. Suomessa päädyimme koodilistan käyttöön.
Mitä tämä päätös tarkoittaa GS1 Synkan tuotetietojen tallentajille?
Nyt kun ALV-kannat ovat muuttumassa, tavarantoimittajien, joiden tuotteen vero ainoastaan nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ei tarvitse tehdä mitään. Me GS1:llä muutamme koodiarvon tekstin oikeaan muotoon 25,5 ja kappas, tuotteiden ALV-tiedot ovat GS1 Synkassa ajan tasalla. Jos arvo olisi annettu vaihtoehtoisella tavalla lukuarvona, toimittajat olisivat joutuneet päivittämään kaikki tuotteensa. Siis aika paljon enemmän työtä kaikille. Toki olisi voinut olla mahdollista tehdä migraatioita, mutta se on aina työläämpi vaihtoehto.
Niille tuotteille joiden ALV-kanta vaihtuu, eli esimerkiksi makeisille, tulee tavarantoimittajien tehdä tuotetietojen päivitys. Päivityksen myötä myös vastaanottajille lähtee sanoma muuttuneesta arvonlisäverosta. Toki muutokset ovat aina hyvä hetki tarkastella myös muita tuotetietoja ajan tasalle. Erityishuomiota suosittelen pistämään pakkausmateriaaleihin ja tuotteen alkuperätietoihin.
Ja vielä lopuksi. Veroprosentin desimaalipilkun vaikutuksista eri tietojärjestelmissä on herännyt paljon keskustelua. Tässäkin kohtaa voin ilokseni todeta, että koodilistan käytön ansiosta GS1 Synkan tietokenttiin ei tarvitse tehdä muutoksia siksi, että nyt alv-prosentissa onkin ensimmäistä kertaa desimaali käytössä.
Standardielämää-blogisarjan kirjoittaja palvelukehityspäällikkö Mirva Alatyppö kutsuu itseään standardinkehittäjäksi ja standardinvartijaksi – jopa standardihörhöksi. Hän myös tunnustautuu uutuustuotebongariksi sekä allergeenien kyttääjäksi. Mirva on työskennellyt GS1:ssä ja sen edeltäjissä vuodesta 2003, joten hän todella tietää, miten GS1:n standardit ovat vuosien aikana eläneet.
