Kyllä toimiala saa tehdä työtä alan tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden puolesta!

Rakennusalan konkari Jari Valo on ollut NCC:llä töissä jo lähes neljä vuosikymmentä. Hän näki työssään varhain mitä digitalisaatio voisi tuoda alalle ja olisi jo 80-luvulla tuonut työmaille tietoa jakavat televisioruudut. Häntä ei silloin vielä otettu ihan tosissaan, mutta NCC:llä on kuitenkin pitkä digitalisoinnin perinne, jossa Valo on ollut vahvasti mukana. NCC:llä digitalisaatio jakautuu kahteen osa-alueeseen: yritysjohtamisen digitalisointi sekä työmaaprojektien digitalisointi. Näkyvyysraportit, tietovarastot, analyysit, ja muu liiketoimintatieto ovat toimineet yritysjohdon päätöksenteon tukena jo 20 vuotta, ja NCC:n työmaille digitaalisuus tuli 10 vuotta sitten, kun tiedonkulkua alettiin parantamaan mobiililaitteiden voimin.

– Näemme, että työmaiden digitalisointi tapahtuu kolmessa aallossa. Ensimmäisessä aallossa kaikki kyseiseen hankkeeseen olennainen tieto viedään työmaalla toimivien henkilöiden käyttöön passiivisessa muodossa. Toisessa aallossa tuotetaan työmaatoimintaa tukevia sovelluksia ja kolmannessa aallossa tapahtuu vahvempi integraatio, jossa esimerkiksi GTIN-koodien laaja käyttöönotto mahdollistaa materiaalien seurannan, Valo luonnehtii.

GTIN-koodit keskeisessä roolissa alan tuottavuuden kannalta

GTIN-koodit ovatkin Valon mukaan keskeinen väline rakennusalan digitalisaatiossa, ja ne vaikuttavat alan tuottavuuteen ja kestävään kehitykseen.

– GTIN-koodi saattaa olla rakennusalan tuottavuuden kannalta jopa vallankumouksellinen juttu, koska sen avulla meillä on jatkuvasti ajantasainen tieto rakennustarvikkeiden ja -tuotteiden immateriaalisesta statuksesta, eli esimerkiksi milloin ja mistä ne on tehty, ja fyysisestä statuksesta, eli missä materiaali on, onko se kiinnitetty ja hyväksytty.

Valo vertaa rakennusalaa vähittäiskauppaan, jossa tuotteiden seuranta on ihan eri tasoa kuin rakennusalalla – muttei kuitenkaan sillä tasolla, minne rakennusalan hänen mielestään pitäisi pyrkiä:
    
– Jos ostamme ruokakaupasta vaikka 60 sentin viilipurkin, niin voimme selvittää, kuka sen on tehnyt, missä vuorossa, mihin valmistuserään ja mistä alkuraaka-aineista. Jäljitettävyyden ansiosta tiedämme kaiken, mitä viilipurkille on tapahtunut aina kassalle asti tullessaan. Rakennusala on siitä erilainen, että tämän tietoketjun pitäisi jatkua vielä rakennuksen koko käytön ajaksi kiinteistönomistajalle, hän kuvaa.

Materiaalivirtojen digitaalinen hallinta voisi olla rakennusalan muutosdriveri

Valo kertoo miettineensä paljon sitä, mikä on se muutosdriveri, joka tekee rakennusalasta tehokkaamman ja tuottavamman. Hän kertoo esimerkin konepajayhtiöstä, jossa toivottiin tuotteille parempaa laatua, mutta muutos saatiin aikaan keskittymällä nopeuteen – laatu kun on liian abstrakti käsite, mutta nopeus vaati vääjäämättä suunniteltua ja laadukasta tekemistä.

– Meidän pitää tunnistaa se driveri, jolla me saamme rakennusalan muutoksen läpi. Minun mielestäni se voisi olla materiaalivirtojen digitaalinen hallittavuus. Sen avulla saamme työmailla vähennettyä aikahukkaa, materiaalihukkaa, virheitä, epätietoisuutta ja turhautumista.

Valo näkee, että materiaalien tehokas digitaalinen seuranta myös vaikuttaa työmaiden viihtyvyyteen ja voi olla vastaus rakennusalaa vaivaavaan resurssiongelmaan.

– Kun rakennustyömaalla on vähemmän turhia kasoja ja rikki menneitä hylättyjä materiaaleja, ja kun kaikki materiaalit menevät suunnilleen ajoissa oikeille paikoilleen, rakennustyömaa muuttuu siistimmäksi, puhtaammaksi, hallitummaksi, enemmän teollisen prosessin näköiseksi paikaksi. Silloin rakennusprojektista tulee merkittävästi houkuttelevampi ja inhimillisempi työpaikka. Ja kun on kivempi tehdä töitä, tekeminen muuttuu tuottavammaksi ja laatu paranee.

Toimiala saa tehdä työtä alan tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden puolesta

Rakennusalan digitalisointi ja standardien laajamittainen käyttö vaati Valon mielestä toimialatasoista konsensusta sekä kaikkien sidosryhmien vahvaa sitoutumista. GTIN-koodien käyttöä edistetään tällä hetkellä Rakennusteollisuus RT ry:n Digiryhmän johdolla. Valo toivoo, että näin saadaan alan kriittinen massa liikkeelle ja keskeiset sidosryhmät tekemään yhteistyötä. 
    
– Tämä vaatii alaltamme rakenteiden ja prosessien yhteistä yhteensovittamista. Siinä työssä pitää olla mukana niin rakennusliikkeet kuin tukkurit, alihankkijat, suunnittelevat tahot ja tilaajat. Suurena toimijana me NCC:llä voimme auttaa pienempiä toimijoita tulemaan mukaan, mutta yksittäinen toimija ei pysty, eikä sen kannata, tehdä muutosta yksin, vaan meidän pitää liittoutua.

Valo toteaa, että alan standardointi ja digitalisointi vaatii toimijoilta rohkeutta investoida, eikä näe yhteisessä ponnistuksessa mitään väärää. Omat järjestelmät jokaisella toimijalla aiheuttaisi pikemminkin kaaosta, eikä ole alan asiakkaiden etu.

– Pelkäämme nyt ehkä liikaakin kilpailulainsäädäntöä ja tiedonvaihtoa. Kyllä minun mielestäni toimiala saa tehdä informaatioteknisiä alustoja toimialan tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi.

Seuraava vaihe vaati toimijoilta sitoutumista

Valo näkee, että rakennusalan yhteisellä GTIN-koodien käyttöön liittyvällä julkilausumalla voitaisiin tehdä eräänlainen aloitusjulistus, jonka jälkeen alan standardointia voidaan vakavamielisesti lähteä viemään eteenpäin. Hän ehdottaa, että alalle voitaisiin tämän jälkeen järjestää aiheesta iso startup-seminaari, jossa katsotaan, miten asian ympärille organisoidutaan.

– Meidän pitää saada yritykset sitoutumaan tähän työhön sitomalla niin resursseja kuin ajankäyttöä. Tarvitsemme ydinryhmän, jolla on riittävä osaaminen rakentamisprosesseista, ohjelmistoista sekä laitteistoista. Tämä veturi voi olla yhdistys tai osakeyhtiö, jota suuret sidosryhmät kuten rakennusliikkeet ja tukut rahoittavat – se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa me NCC:llä olemme erittäin kiinnostuneita alamme standardoinnista ja näen, että se voisi olla oikea voittajaveto rakennusalan laaduntuotossa, tuottavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja kestävässä kehityksessä, Valo summaa.