STM: Siirtyminen hyvinvointialueisiin uudistaa toimintamalleja – Standardit luovat perustaa turvallisemmalle ja tehokkaammalle terveydenhuollolle

Vuoden 2023 alussa vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Muutos on historiallinen ja se ajoittuu huutavaan hoitohenkilökuntapulaan, joka kipeästi kaipaa ratkaisua. Erityisavustaja Laura Lindeberg, jonka vastuualueeseen kuuluvat mm. terveydenhuollon palvelujärjestelmää koskevat kysymykset, kuten sote-uudistus sekä hoitotakuu, näkee ajankohdan otolliseksi toimintamallien uudistamiseksi.

– Viime vuosina monet projektit seisahtuivat koronan vuoksi. Sote-uudistusta kuitenkin vietiin eteenpäin, mikä pakotti terveydenhuollon toimijat valmistautumaan samalla sekä pandemian hoitoon että uuteen palvelurakenteeseen. Nyt näköpiirissä on, että terveydenhuollon sisällölliselle kehittämiselle ja tietopohjan vahvistamiselle on paremmin aikaa ja uudenlaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että työ lähtee nopeasti liikkeelle, toteaa Lindeberg, joka myös näkee, että GS1:n standardit voisivat olla oiva työkalu terveydenhuollon digitalisaatioon.

Standardeilla enemmän aikaa potilaiden hoitoon 

GS1:n globaali järjestelmä tuo Suomen terveydenhuollolle standardoidun ratkaisun hoitovälineiden, hoitohenkilöstön, potilaiden sekä hoito- ja logistiikkasijaintien yksilölliseen tunnistamiseen. Tämä tarkoittaa, että sairaaloissa ja muissa hoitoyksiköissä voidaan esimerkiksi tarkkaan identifioida missä leikkaussaleissa mitä hoitovälineitä ja mitä implantteja on käytetty millekin potilaalle ja mistä nämä ovat peräisin.

Yksilölliset tunnisteet parantavat paitsi potilasturvallisuutta myös terveydenhuollon tehokkuutta, kun data- ja materiaalivirtojen hallinta selkeytyy. Manuaalinen työ vähenee ja hoitohenkilökunnan aikaa säästyy siihen olennaiseen – potilaiden hoitoon. Vastuuta materiaalivirroista voidaan standardeilla myös tehokkaammin siirtää hoitohenkilökunnalta logistiikka-ammattilaisille.

– Sote-uudistus luo laajoja hyvinvointialueita, joissa on aiempaa suuremmat organisaatiot ja henkilöstömäärät. Alalla on myös kova työvoimapula, joten olisi tärkeää, että saisimme tarkan näkyvyyden hoitohenkilökunnan käyttöön, niin että voisimme kohdentaa resurssit tarvelähtöisesti ja vaikuttavasti, kuvaa Lindeberg.

Nyt on oikea aika eri toimijoiden käynnistää keskustelu standardien yhteisestä käyttöönotosta.
– Laura Lindeberg, sosiaali- ja terveysministeriö

Siirtyminen paikallisista ratkaisusta yhteiseen kehittämiseen

GS1:n standardit ovat osittain jo käytössä Suomen hyvinvointialueilla, esimerkiksi välinehuollossa ja sisälogistiikassa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on digitalisaatiossa edelläkävijä, joka käyttää laajasti standardeja mm. hoitologistiikassaan. Muutkin hyvinvointialueet ovat standardien laajemmasta käytöstä kiinnostuneita ja nyt tärkeää olisikin siirtyminen paikallisista ratkaisuista yhteiseen kehittämiseen.

– Uudessa rakenteessa pääsemme paremmin hyödyntämään hyväksi ja tehokkaaksi todettuja käytäntöjä hyvinvointialueen sisällä,  ja toivon mukaan ne leviävät myös hyvinvointialueiden välillä nykyistä nopeammin,  toteaa Lindeberg.

Globaalisti yhteensopivat standardit tuovat terveydenhuoltoon hyötyjä kaikille toimijoille, ei vain hyvinvointialueille vaan myös lääke- ja hoitotarvikevalmistajille, tukuille, jakelijoille ja apteekeille. Yhtenäiset tunnistetiedot tarjoavat luotettavaa tietoa läpi toimitusketjun. Standardikeskustelu pitääkin siis laajasti tuoda kaikkiin niihin pöytiin, joissa yhteiskehittämistä suunnitellaan.

– Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja niiden yhteensovittaminen tulevat lähitulevaisuudessa olemaan terveydenhuollon keskiössä. Tehokas ja luotettava materiaalinhallinta on tärkeää, paitsi hyvinvointialueille, myös esimerkiksi valmiusvarastojen ylläpitojärjestelmien osalta. Nyt on oikea aika eri toimijoiden käynnistää keskustelu standardien yhteisestä käyttöönotosta, Lindeberg toteaa.

GS1:n standardit tuovat hyötymahdollisuuksia useisiin terveydenhuollon prosesseihin, ja ne ovat hyvä perusta, jonka päälle voidaan kehittää tiedolla johtamista ja uusia digitaalisia ratkaisuja. Lue lisää GS1:n standardien käytöstä terveydenhuollossa.